Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
En nyt kyllä aio mennä hirteen, kuten Jätkä suositteli. Moderaattori voisi ta tarkastela näitä kommentteja muuten hieman useammin.
Työnantaja maksaa kyllä suuremman osan työeläkemaksuista kuin työntekijä. Tällaiset järjestelmät Suomeen on luotu poliittisilla päätöksillä. Näitä työeläkerahastoja sitten johtavat työmarkkinajärjestöjen valitsemat johtajat ylisuurilla palkoillaan. Myös ay-johtajat saavat itselleen muhkeita hallintoneuvostopalkkioita (esim Riku Aalto taisi sada joitakin 60000 euroa/vuosi). Ruotsissa on mahdollista sjoittaa osa rahoistaan osakerahastoihin. Siellä ei ole työeläkeyhtiöiden täyttä monopolia eläkesijoituksissa.
Vaikka viime vuonna eläkerahaston tuotot olivat 23 mrd, nyt ne ovat pudonneet 22 mrd. Ei voida hirttäytyä siihen uskoon, että eläkerahat aina tuottavat hyvin.
Työeläkerahoistamme taitaa olla suuri osa sijitettuna ulkomaisiin osakkeisiin ja rahastoihin sekä veroparatiiseihin kuten Luxemburg. Toivoisi, että eläkerahastomme sijoittaisivat enemmän suomalaiseen teollisuuteen. Nyt ne omistavat kyllä jonkin verran mm. suomalaisista metsäyhtiöistä, mutta osuudet liikkuvat muutaman prosentin tasolla.
Eläkerahastoissa ei ole rahaa kuin muutaman vuoden eläkkeisiin. Valtion lainoja niillä tuskin kannattaa tai on mahdollista maksaa pois. Mutta toivottavaa olisi, että rahastot sijoittaisivat rahojaan nykyistäkin enemmän Suo kysyy.meen. Työmarkkinajärjestöt muuten hallinnoivat pääosin näitä eläkerahoja paitsi julkisella sektorilla.
Muistaako kukaan muuten enää kun Lipposen hallituksen aiksna puhuttiin EMU puskureista. Missä ne rahat nyt ovat. Käsittääkseni tuhlattiin pääosin viimeisessä eläkeuudistuksessa sen takia, ettei työeläkemaksuja tarvisi nostaa. Työnantaja ja työntekijäpuoli ovat hieman erimielisiä kuinka paljon rahoja jäi . Ovat kai tasoa 1-5 mrd, riippuu siltä kummalta osapuolelta
Siitä vaan Jätkä ja kumppanit perustamaan yrityksiä ja työpaikkoja. Kuten MaalaisSeppo esitti voisi aloittaa vaikka osuuskuntana. Kyllä maailma on muuttunut niin, että innovaatiot ja uudet ideat ovat entistä ratkaisevampia. Samoin talous on globaalia, tehtaat valitettavasti menee sinne missä ne parhaiten kannattavat ja missä asiakkaat ovat.
Jätkä: Ei palkkatyöläinen ole omaa eläkettään maksanut kuin pieneltä osin. Pääosin sen Suomessa maksaa työnantaja ja käytännössä aina työssä oleva väestö. Pakan sivukuluina maksettavista eläkerahoista noin 80% menee eläkkeiden maksuun ja noin 20% sijoitetaan. Toki sijoitettuna on paljon noin 180 mrd, mutta vuodessa maksetaan eläkkeitä noin 30 mrd tasoa ja luku nousee koko ajan. Eli käytännössä eläkerahoja riittäisi noin 5 vuodeksi, jos uutta ei kerättäisi jatkuvasti.
Ei nyt ihan Tolopaisen pessimismiin tarvitse vaipua. Paperin kulutus laskee Euroopassa, mutta taitaa vieläkin maailmanlaajuisesti kasvaa. Siitä pitää osaltaan maaiman voimakkaasti kasvava väestö huolen. Onnettomuudeksemme olemme Euroopassa. Tehtaita perustellaan pikemminkin kasvavien markkinoiden alueille kuten Aasiaan, Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan. Paperin kulutuksen väheneminen iskee kaikista voimakkaimmin UPM:ään, koska se on kolmesta suuresta kaikkein eniten paperiyhtiö.
Paperimiesten kohdallahan kiky-tunnit ratkaistiin loistavasti. 24 kiky-tuntia muuttui 24:ksi juhannustunniksi. Nimi vain muuttui, työtunnit pysyivät samoina.
Haban kommentteja on ollut vähän vaikea seurata ja ymmärtää, mutta olen tainnut ymmärtää juonen. Niin samankaltaisia ne ovat ja eivät useimmiten liity mitenkään metsään.
Kyllä Äänekoski , Kaukas, Joutseno, Imatra, Powerflute ym ovat sisämaassa ja menestyvät ihan hyvin. Ongelma vain paperin kulutuksen väheneminenEuroopassa. Kartonki kyllä käy kaupaksi huonoinakin aikoina, onneksi Metsä Group älysi luopua paperikoneistaan ajoissa.. Pitäisi tehdä paperista pidemmälle jalostettuja tuotteita kuten Huhtamäki, Ahlström, Suominen yms tekevät. Samoin UPM/Raflatac tarralaminaatit menevät kyllä kaupaksi.
Maailmassa paperin kysyntä pienenee nimenomaan Euroopassa, USA:ssa ja Japanissa. Muualla Aasiassa ja Etelä-Amerikassa se taitaa vielä jopa kasvaa. Samoin Afrikassa. Paperikoneita tullaan sulkemaan varmasti Euroopassa jatkossakin, heikoimmin kannattavat yksiköt ensin. Mutta taitaa niitä Suomessa olla vielä ainakin parikymmentä, erkoispaperien tuotanto kyllä kannattaa Suomessakin (UPM:n tarralaminaatit, Ahlströmin kuitutuotteet yms).
Suomessakin on kokeiltu useamman kerran 6h työpäivää lähinnä prosessiteollisuudessa. Eilen MTV:n uutsissa oli pari esimerkkiä (kalanjalosta ja muovituotetehdas). Kummassakin kokemus oli kksama, aluksi menee hyvin, mutta pian porukka väsyy nopeampaan työtahtiin. Ja sitten yhteisestä halusta siirrytään takaisin 8h päivään. Näin tehtiin myös Nokian Renkailla aikanaan.
Jos sen sijaan kokeiltaisiin samaa vaikka sairaaloissa, pitäisi löytää rahaa 8/6-kertainen määrä. Ja se sitten katettaisiin lisääntyvinä veroina
Suomen metsäteollisuus on kuitenkin selvinnyt paremmin kuin esim. Kanadan vastaava. Paperikoneita on muutettu paljon kartonkikoneiksi, alettu valmistaa erikoispapereita (esim UPM:n tarralaminaatti, Ahlströmin kuitukankaat yms) sekä sellutehtaat tuottavat merkittävän osan uusiutuvasta energiasta. Jämsänkoskelle taitaa kuitenkin jäädä ainakin 2-3 konetta sekä sen kuumahierrelaitos.
Tolopainen: ”Jokaista turveyrityksen työpaikkaa tuetaan yli 80k€:lla vuodessa. Jos Soininvaaraa uskomme ja miksi emne uskoisi. Sitä hän tosin ei kerro kuka tuon rahan saa, ehkä hän ja muut hänen kaltaiset kaukolämmön käyttäjät.”
Soininvaaran laskelma on kyllä aika höttöä siinä mielessä, että tätä turpeen energiaverotukea ei todellisuudessa edes ole olemassa. On vain alempi verokanta, eli valtio ei suoraan maksa mitään tukea turveteollisuudelle. Sen hän itsekin myönsi . Mutta ilmeisesti politiikassa riittää, että saadaan some-kansa uskomaan jotakin itselle sopivaa. Luku on saatu jakamalla tämä hypoteettinen tuki (196 milj) turvealan työntekijöiden lukumäärällä (2500, todellisuudessa enemmän jos kuljetukset lasketaan mukaan).
