Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Mielenkiintoista tämä eurooppalaisten ja amerikkalaisten kovin erilainen suhtautuminen gmo:hon. Itse en oikein tiedä miten suhtautuisin, mutta tuskin aivan niin suui peikko kuin pelotellaan. Saa ero Euroopan ja USAn välillä on suhteessa kantasolututkimuksiin.
Näyttää sitä että EU on jäämässä kovasti jälkeen USAsta monellakin alalla. Missä on euroopplaiset alustatalousfirmat ? Kaikki uusi näyttää tulevan USAsta ja siellä etupäässä Kaliforniasta.
Ja tässä vielä yksi asiaa valottava artikkeli. Asiat eivät ole niin yksinkertaisia kuin mediasta voisi päätellä. Ihmiset ei hahmota riskejä oikein.
Hemputtaja:
Hiilidioksidi päästää näkyvän valon lävitse, mutta absorboi lämpö/infrapunasäteilyä tehokkaasti tietyillä aallonpituuksilla. Sen pitoisuuden kasinkertaistumin 560 ppm:ään nostaa fysiikan lakien mukan lämpötilaa noin 1 Celsiusasteen. Ei tämä lämpötilan nousu niin suurta ole, koska itse asiassa lämpötila nousee noin 288 Kelvin asteesta 289:ään Kelvin asteeseen (siis maapallon keskilämpötila). Noin puolet hiilidioksdista sitoutuu metsiin, meriin jne ja noin puolet jää nostamaa ilmkehän pitoisuutta.
Nämä takaisinkytkennät kuten vesihöyry ovat sitten huomattavasti epävarmempia asioita. Ei esimerkiksi tiedetä kuinka paljon pilvisyys lisääntyy vai lisääntyykö ollenkaan.
Hemputtaja:
Hiilidioksidi nostaa ilman lämpötilaa säteilypakotteen kautta noin 1 C, kun sen pitoisuus kohoaa esiteollisesta 280 ppm tasolle 560 ppm. Kohonnut lämpötila taas saa ilmakehän keskimääräisen vesihöyrypitoisuuden nousuun, mikä sen (vesihöyryn) säteilypakotteen kautta nostaa lämpötilaa lisää. Eli hiilidioksidi on eräänlainen termostaatti. Tämä yhden asteen nousu on selkeää ja varmaa fysiikkaa, mutta tämä vesihöyrypitoisuuden nousu on epävarmempaa, Voi olla että kohonnut lämpötila jopa laskee sitä ? Tästä vesihöyryn takaisinkytkennästä on vielä paljon epävarmuutta.
Tässä ohjeita yksityiselle metsänomistajalle Washingtonin osavaltiossa. Kovasti neuvotaan ruiskuttamaan glyfosaattia ennen istutusta tai heti sen jälkeen. Suomessa tästä on tietääkseni luovuttu jo aikoja sitten.
http://www.wafarmforestry.com/sites/default/files/pdfs/Education/SFLO101/4-SitePrep.pdf
Tässä linkki ammatti ja syöpä tutkimuksiin. Suuren riskin ammatteja mm. ravintolatyö, asfalttityö , hitsaustyö, putkimies yms. Vähäisen riskin ammatteja mm. maanviljelijä, puutarhatyöntekijä, opetustyö, pappi.
http://www.terve.fi/artikkelit/pohjoismainen-selvitys-ammattien-syopavaarat-vaihtelevat-suuresti
glyfosaatin kohdalla on ollut epäilyjä erityisesti lymfoomasta, joka on muutenkin yleistyvä syöpämuoto.
Syövän suhteen näyttö glyfosaatin karsinogeenisuudesta on kuitenkin aika epämääräinen. Muistaakseni on jopa vedetty pois/mitätöity joitakin epämääräisiä tarkoitushakuisia eläinkokeita.
Pohjoismaissa ja tietääkseni myös Yhdysvalloissa maanviljelijät ja puutarhatyöntekijät on se ammattiryhmä joka sairastaa syöäpää vähiten. Jos kiinnostaa googlatkaa NOCCA study ja Syöpärekisteri.
Kyllä se pystyy nostamaan. Hiilidioksidipitoisuus toimii eräänlaisena säätönappina ja vaikuttaa ilmakehän vesihöyrypitoisuuteen. Vesihöyry on se tärkein kasvihuonekaasu joka lopulta nostaa pääasisaa sen lämpötilan.
Petteri Taalaksen haastattelu oli todella hyvä ja maltillinen. Hän totesi mm. että meillä ei vielä ole ilmastohätätilaa, vaikka mm. kivihiiltä polttava Helsinki on sellaisen julistanut muun muassa. amoin hän totesi, että meillä ei olisi ilmasto-ongelmaa, jos maapallon väkiluku olisi sama kuin 100 vuotta sitten. Tämä väestönkasvu näyttää olevan tabu yleisessä keskustelussa.
