Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Ihan OK valtion metsien jonkin verran laajempi suojelu.
Nyt on kuitenkin niin, että jopa erittäin uhanalaisia lajeja kuten hömötiainen, pyy yms löytyy lähes joka metsästä. Hömötiainen on toki vähentynyt paljon, mutta kanta-arvio on noin 400000. Nyt tänä syksynä olen nähnyt niitä enemmän kun vuosiin, lienee jonkinlainen vaellus tullut Venäjältä. Samoin pyy pesii tässä aivan lähistöllä melko äsken hakatussa metsässä.
Vapo sai kuitenkin ilmeisesti melko hyvän hinnan lämpölaitoksistaan ? 670 miljoona.
http://www.vapo.fi/blog/2020/11/02/vapo-myy-nevelin-osakkeet-ardianille/
Huomasin, että Vapo oli myynyt tytäryhtiönsä Nevelin (40 kaukolämpölaitosta Suomessa) ranskalaiselle sijoitusyhtiölle. Olikohan omistajaohjausministeri Tuppurainen hereillä ollenkaan ? Myynti johtunee mm. turpeen käytön heikkenemistä näkymistä. Tästä eiole paljoa keskusteltu julkisuudessa.
Kovasti muutenkin Suomen valtion omaisuutta siirtynyt ulkomaiseen hallintaan, esimerkiksi Ylen lähetystekniikka (Digita, omistaja USAssa) ja VR:n kiskohitsaamot (Vossloh, saksalainen firma).
Ensimmäiset valkohäntäpeurat muistaakseni tulivat Suomeen sodan jälkeen Minnesotan suomalaisten lahjana. Ne sijoitettiin Laukon kartanon maille Vesilahteen, siitä koko kanta on syntynyt. Ei silloin mitään YVA menettelyjä ollut. Jälkikäteen aika huono lahja, vaikka sodan jälkeen varmaan kaivattiin lihaa.
Minulta pakkolunastettiin kymmenisen vuotta sitten pyörätietä varten noin 100 metriä maata 18 metrin leveydeltä. Eniten kummastutti miten suuren leveyden pyörätie vaatii. Korvaus oli suhteellisen hyvä, muistaakseni, 2 euroa neliö. Yritin suojella aallani olevan tammen, mutta rakentajat kaatoivat senkin.
Minulla on myös metsässäni pari isohkoa ihmisen tekemää kuoppaa, ainakin 100 vuoden takaa. Isäni puhui, että olisivat nauriskuoppia, mutta museoihmiset pitivät niitä mahdollisesti venäläisten sotilaiden tekeminä. Hyvin mahdollista, että ovat sotilaiden jäljiltä. Ne ovat Kymijoen itärannalla, jossa Ruotsin ja Venäjän raja oli 1700-luvulla.
Linkin artikkeli on lähinnä katsaustyyppinen, jossa on spekuloitu glyfosaatin ja eri sairauksien yhteydellä. Kuitenkin esimerkiksi lymfooma on yleistynyt jo 1970-luvulta lähtien ennen glyfosaatin runsastunutta käyttöä. Syyt ovat varmasti monnaiset, eivät yhden aineen aiheuttamat. Myös eräät ns lifestyle tekijät ja lihavuus voivat olla mukana. On totta että eräät autoimmuunisairaudet, allerhiat yms ovat yleistyneet länsimaissa, muttei esim Venäjällä (Haahtelan ym vertailut rajan molemmin puolin). Erityisesti nuorten keskuudessa llergiset sairaudet ovat lisääntyneet.
Yleisesti ottaen on niin, että on helpompi osoittaa tai vihjata aineen A aiheuttavan syöpää kuin että se ei aiheuttaisi. Muistaakseni WHO/IARCn arvioissa vain yksi aine (tolueeni) on todettu ei-karsinogeeniseksi. Glyfosaatista löytyy tuhansia tutkimuksia Googlen haulla. Myös pitäisi miettiä, mikä on turvallisempi vaihtoehto sille.
