Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Tavallaan ensimmäinen itsenäisyysyritys/ajatus oli Anjalan liitto ja Liikkalan nootti Venäjän keisarinna Katariinalle. Upseerit ja sotilaat eivät halunneet hyökätä Venäjän alueelle toisin kuin Ruotsin kuningas. Suomalainen upseeri Hästesko sai maksaa tästä hengellään Tukholman torilla. Perusasia oli se, että Ruotsi ei kyennyt enää antamaan suojaa suomalaisille, vaan tarjosi perinteistä tykinruokana olemista suomalaisille rusthollitalonpojille.
Helen voisi ottaa mallia Tukholmasta.
Tukholman energiasta suurin osa, ehkä noin 75%, tulee uusiutuvista. Tärkeitä ovat lämpöpumput, jäteveden lämpö, biokaasu, erilaiset biomassat, jätteiden poltto jne. Yksi bio CHP laitos myös on rakennettu äsken kaupungin ja Fortumin yhteistyönä. Tukholmassa ei ole niin paljon kaukolämpöä kuin Helsingissä, järjestelmä perustuu enemmän lämpöpumpuihin ja päästöttömään sähköön (vesivoima, ydinvoima, tuulivoima).
Ei pitäisi olla mikään yllätys, että siinä näyttää näin käyvän.
//a.msn.com/r/2/BB1bsrLC?m=fi-fi&referrerID=InAppShare
Modulaariset ydinvoimalat yms ovat kaukaista tulevaisuutta. Turveyrittäjää on vaikea kouluttaa helposti muuhun kuin energiapuuyrittäjäksi. Varsinkin kun Vapo myi Nevelin voimalat ranskalaisille.
Kuka muistaa vielä miten turpeesta tuli fossiilinen Suomessa vuonna 2000. EU ei sitä vaatinut suoraan ja IPCC:kin pitää turvetta välimuotona fossiilisen ja uusiutuvan välissä. Arpa ratkaisi lopulta asian eduskunnassa.
//www.kauppalehti.fi/uutiset/eduskunnan-arpajaiset-turpeesta-tulevat-suomelle-kalliiksi/721c8ed7-d22e-413f-b2f7-1acd2e2188d0
Pyökki vaatii vuoden keskilämpötilan taso +8 C. Ehkä etelärannikolla on jo se ainakin lämpiminä vuosina. Norjassa on luontainen pyökkikanta Bergenin seudulla asti.
Pohjois-Ruotsiin sikälaiset metsäyhtiöt ovat istuttaneet paljon kontortamäntyä. Menestyy hyvin pohjoisessakin ja kasvaa aluksi nopeasti. Ei kuitenkaan tukkipuuna yhtä hyvä kuin suomalainen mänty. Lisäksi riski vuoristonilurista ? (mountain pine beetle), jota meillä ei ole.
Asunto isossa kaupungissa on varmasti kallis, mutta se on samalla myös sijoitus, jota jopa valtio on tukenut korkovähennyksin. Oman asunnon myyntivoitosta ei tarvitse maksaa veroa Suomessa toisin kuin Ruotsissa.
Valtio maksaa kolmasosan Suomen vuokrista vuokratuen muodossa. Tämä osin selittää suurten kaupunkien korkeat työttömyysluvut.
Pyyt todella kaipaavat sekametsiä ja puronnotkoja yms leppineen. Teeret hyötyvät koivikoista jne. Metso on ehkä vaativin, kaipaa isoja hakomismäntyjä talvella ja haavan lehtiä syksyllä.
Hömö- ja töytötiainen ovat vähentyneet, mutta eivät kyllä mitään harvinaisuuksia vielä. Sen ympäristöä voidaan parentaa esim leppä ja koivupökkelöitä jättämällä. Mutta ilmastonmuutos vaikuttaa myös ja hömötiaisen etelän serkku viitatiainen tullee yleistymään myös Suomessa.
Kaikenlaisia veroja on suunniteltu aikanaan. Esim noin 10 vuotta sitten suunniteltiin sähkölämmitysveroa. Olipa jopa ympäristöministeriön työryhmä sitä varten. Nyt se on ilmesesti haudattu kun talven lisähköä ei enää tarvitse välttämättä tuottaa hiililauhteella ja vesivoimaa on saatavissa ulkomailta. Myös joskus on ollut käytössä asumistulovero, jos on asunut omassa asunnossa. Samoin joskus kuorma-autoilijoilla on ollut vetokoukkuvero jne jne.
