Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Unohtui mainita, että tässä profiilikuvassani on kuva juuri tästä lehmuslehdosta.
Kannattaisi varmaan keskittyä myös pienten lehmusmetsien suojeluun. Täällä etelä-Pirkanmaalla niitä on jonkin verran erityisesti kallioiden alla ja saarissa. Tässäkin aivan lähellä on runsaasti metsälehmusta, joka on jopa elpynyt hakkuiden jälkeen (kuusia poistettu). Lehmus ei kyllä kuole kokonaan vaikka katkaistaisiin, se elpyy juurivesojen kautta. Mutta se muuttuu tällöin helposti pensasmaiseksi. Pienellä vaivalla saisi monimuotoisuutta lisää. Lehmukset voisi esim merkitä ennen hakkuuta.
Lehmuksia varmaan löytyy vielä melko paljon etelä-Suomesta. Paikannimet Niinimäki, Niimäki yms kertovat usein paikalla esiintyneen lehmusta.
Kynäjalavalehtoja ei kyllä oikeastaan olekaan. Korkeintaan muutaman puun ryhmiä rannoilla. Itselläni sattaa sellainen parin-kolmen kynäjalavan ”lehto” olemaan mökkirannassani. Kynäjalava kasvaa oikeastaan vain rannoilla (Pyhäjärvi, Kuloves). Eniten kynäjalavaa uhkaa vahingossa kaataminen (ei tunnisteta) ja se, että se ei pysty leviämään tulvien kautta.
Katselin jotakin tilastoa äskettäin. Suomessa 55-64 vuotiaista on töissä noin 65%, Islannissa jopa 85%. Tanskassa iäkkäden työllisyysaste on noussut nopeimmin (Tanskan malli ?). Suomi ainoa maa jossa eläkeputki, ja pienin työllisyysastte.
Metsänomistus ei metsänomistaja ja emeritusprofessori Matti Kärkkäisen mukaan ole erityisen kannattavaa verrattuna muihin sijoitusmuotoihin. Tässä mielenkiintoinen kalvosarja vuodelta 2016. Metsän hinta voi joskus myös laskea !
//www.koneyrittajat.fi/media/Julkinen/Liitteet/Tapahtumat/Metsapaiva2016/Karkkainen.pdf
Tämä metsäveroerä tuli 2007 ja siinä osittain siirretään metsän myynnistä saatuja veroja ao kuntaan. Ei kuitenkaan täysimääräisesti, koska metsävero-osuuden suhdetta kuntien yhteisöverotuottoon on rajoitettu siten, että sen määrä on vähintään 5 ja enintään 15 prosenttia kuntien yhteisöverosta.
En taaskaan ymmärrä Haban ajatuksen juoksua. Voisitko joskus laittaa selkokielellä kommenttisi jälkeen mitä tarkoitat. Yhteismetsiähän on jo nyt paljon ja periaatteessa jokainen voi ostaa niistä osuuksia.
Hyvä keino voisi olla se, että metsänmyynnin verotulot (30-34% kaupasta) tuloutettaisiin kunnalle, jossa metsä sijaitsee. Nyt menee pääomatulona valtion pohjattomaan kassaan ja esim. yli 2 mrd asumistukiin.
Sellutehtaaseen, sen mustalipeän polttoon, voidaan liittää synteettisen metaanin tuotanto. Tuulivoimala vaan tehdasalueelle, joka tekee vetyä vedestä. Sitten hiilidioksidin ja mvedyn reaktiolla metaania. Tietääkseni tätä tutkitaan mm. Lappeenrannan tekn. yliopistossa.
Ilman sellunkeittoa ei saada monia puun kemiallisia osia irti. Sellun keiton avulla saatavia tuotteita / kemikaaleja ovat mm.
– viskoosi ja muut selluloosakuidut
– mäntyöljy ja mäntysuopa
-tärpätti
-CMC eli karboksimetyyliselluloosa (mm. jäätelössä)
– stanolit (Benecol), ksylitoli
-eräät muoviraaka-aineet
-ligniini ja siitä saatavat tuotteet (lignosulfonaatti, liimat yms)
Haba: Valtio ei ole yrittäjä. Ei ota yrittäjäriskiä kuten yksityinen henkilö. Neuvostoliitossa valtio hoiti kaiken ”yrittäjyyden” ja tulos oli mikä oli.