Koska osuus bkt:sta ei näytä juuri pudonneen, voisiko olla kyse siitä että tuotanto tapahtuuentistä suuremmissa yksikköissä. Tämähän on ollut kehityssuunta myös Suomessa.

Kuningaskalastaja on melko uusi tulokas Suomessa. Yrittää yleensä sinnitellä  talvenkin täällä. Tällaiset kylmät ovat pahoja kuningaskalastajalle. Suuri osa kannasta tuhoutuu. Samoin käy myös hippiäiselle ja puukiipijälle.

Kyllähän jonkinlainen keskiarvo voitaisiin laskea tai arvioida luonnonsoiden taustalle jos haluttaisiin. Muutenkin nämä maaperäpäästöjen arvot ovat niin epävarmoja. Edes luottamusväliä ei uskalleta ilmoittaa. Lienee tasoa +-80% (Laurikan arvio).

Väärinhän se on jos halutaan selvittää miten paljon ihmisen toiminta on vaikuttanut.  Väärin on myös että rangaistaan lämpimimmistä kesistä joihin Suomen vaikutus on promilleluokkaa. Ojitukset  voisi kyllä mielestäni lopettaa.

Käytetty kammiomittaismenetelmä on myös melko epäluotettava  erityisesti edustavuutensa vuoksi. Kerralla mitataan vain alle neliömetrin päästöt ja myös  ajaĺliset vaihtelut suuria. Luotettavampia tuloksia saadaan torni/mikrometeorologisilla menetelmillä, mutta se on kallis menetelmä.

Luotettavuudesta voisi kysyä vaikka Raisa Mäkipäältä. En tiedä vastaako.

Ok. Netistä löytyy kuitenkin paljon kritiikkiä. Lähinnä siitä että 1930 luvun lämpökausi on häivytetty. Se ei ollut pelkästään eurooppalainen ilmiö, vaan ilmeni myös Amerikan mantereella. Silloin oli kuumia kesiä ja pölymyrskyjä. Dust bowl ilmiö. Vanhemmat Mannin lämpötilatiedot perustuivat epäsuoraan proxy dataan. Jonkun Kalifornialaisen männyn vuosirenkaisiin jne. Vuosirenkaat kuvaavat vain kesälämpötilaa ja tässä yhteydessä ne näytetään hyväksyttävän toisin kuin Suomessa. Dansgaardin tekemissä Grönlannin jäätikkötutkimuksissa näkyy myös 1930 luvun lämmin aika. Samoin 1600 ja 1800 luvun kylmyys sekä Keskiajan lämpökausi.

Oli miten oli, elän mieluimmin tässä 2 C lämmenneessä Suomessa mieluimmin kuin 1800 luvulla, jolloin toistuvat nälkävuodet olivat ongelma.