Käyttäjän sawo kirjoittamat vastaukset
-
Kyllähän rane näyttää ponssen laatua arvostavan..
Sanovat ponsse-kuskin kallistavan päätään maitopurkkiakin ottaessaan ruokapöydässä.
Voi olla että ei ihan ergonomisin ole harvennuksille.Minäkin olen huomannut tämän tekstin päällekkäisyyden kännykän netissä. Tässä kun on anroid-käyttöjärjestelmä, niin olen pitänyt tätä ongelmmaa sen vikana. Viesteihin vastaaminenkin on käytännössä mahdotonta.
Nokian puhelimella entinen keskustelupalsta toimi täydellisesti, mutta tämä uusi todella hitaasti, joten puhelin netin käyttö käytännössä loppui.Mutta kotikoneella tämä toimii niinkuin pitääkin.
Tässä jutussa moni on suositellut hieskoivun jättämistä monista eri syistä. Mutta itse en jätä hieskoivuja, koska niistä ei ole hyötyä metsätaloudellisesti niinpaljon kuin luullaan.
Hies kyllä kasvaa nuorena nopeasti, jopa nopeammin kuin raudus, mutta kasvu hidastuu rajusti myöhemmin.
Puu kasvaa usein myös mutkaiseksi ja oksaiseksi.
Laatutyviähän niistä tulee todella harvoin, koska paksuus ei riitä.
Hankintahakkuita tehneenä tiedän millaista on hieskoivun tekokin.Kosteikon kuivatuskaan ei ole sillä kovin tehokasta, jos haihdutus onkin hyvää keskellä kesää, niin kehdet alkaa kellastumaan jo elokuun alkupuolella, juuri ennen syys sateita, jolloin vedenpinta nousee, ja tuhoaa puiden keseällä syvemmälle kasvattamat juuret.
Kasvu jää huonoksi myös kuusella ja männyllä koska juuristo jää pinta sammaleeseen.
Kunnollinen ojitus uudistamisvaiheessa on tehokkain.Jos tällaista hies ongelmaa alkaa metsissäni olla, niin otan kasvinsuojeluaineet käyttöön. Glyfosaatti tehoaa, ja antaa kasvurauhan havupuuntaimille pitkäksi aikaa.
Paljon on tullut hyviä ehdotuksia. Minä en enää ala niitä toistamaan, mutta odotan että edes jotakin näistä ehdotuksista toteutettaisiin.
Entisessäkin keskustelpalstassa oli paljon hyviä ominaisuuksia joita pitäisi tähänkin saada.Myös entisen tapainen lista, jossa näkyisi kaikki uudet kommentit keskusteku otsikon nimellä aikajärjestyksessä kaikilta eri aihealueilta, samassa listassa.
Tämä tekisi uusien kommenttien selailun helpommaksi, ja mielenkiintoisemmaksi, yhdellä sivun avauksella näkisi kaiken uuden.
Aihe auejako on silti hyvä olla, mutta nyt siinä ei edes näy mihin juttuun on kommentoitu.
Nyt ei enää tule kännyn netillä seurattua tätä niinkuin vanhan aikaan.Tästä vaan korjauksia tekemään, ei tarvitse keksiä mitään uutta kun täältä poimii parhaat.
Tämän kesän aikana ei ole tarvinnut juosta ampiaisia karkuun.
Kesä 2011 oli paha, täällä kuiva ja lämmin, syys raivauksissa tuli äkkilähtö lähes 10 kertaa. Aikaisempina vuosina ampiaispesiin osuminen on ollut aika harvinaista. Tosin en teekkään metsätöitä täysin ammatikseni.
Viime kesänä mietin että miten yleinen metsureilla on tämä ongelmaa.
Kyllä ne täälläkin kertovat lemmikeistä punkkeja löytäneen.
Mutta itse en ole koskaan löytänyt, vaikka jokakesä heinikkoisissa lehtipuu vesakoissa raivailen. Minä haisen pahalle, tai ne ei muutenvaan pidä minusta, tai sitten niitä vaan ei ole täälläpäin.
Kun lukee näitä tarinoita, niin pitää vaan toivoa että pysyvätkin minusta erossa.
Joskus hirvikärpäs aikaan tulee joku punainen läikkä nahkaan, saattanee olla hirvikärpäsenkin purema, mutta kyllä ne jäljet on ajankanssa hävinneet ilman muita oireita.
Kyllä kuusentaimet kestää glyfosaatin samallatavalla kuin mcpa:ta.
Ruiskutin joskus metsätien reunuksille mcpa:n peltoruiskutusten päätteeksi ennen juhannusta, niin kyllä siinä kuoli havupuukin.
Viimesyksyn glyfo-ruiskutuksilla kuoli mutamia männyntaimia, mutta ei ainuttakaan kuusta.
Kyllä minä kuusentaimikkoon suosittelisin glyfoa pönttöön, sillä lähtee muutkin rikkakasvit taimikosta.
Minun tuleva eläke on pelkän MYEL:in varassa.
3650e vuodessa maksan sitä.Minun mielestä se kuitenkin kohtuu edullinen, jos eläkettä joskus saa pitempään.
Tällä maksutasolla jos maksaa vaikkapa 35 vuotta, niin summa on kuitattu jo alta 8 vuodessa (tämänhetken summilla laskettuna)
63 vuotiaana eläke olisi 1400/kk
Työkyvyttömyys eläke 1425/kkPieniltä kuvioilta ei kannata lähetellä neulasnäytteitä, jos puutosoireita on nähtävissä.
Neulasnäyte viljavuuspalvelussa maksaa 89,40€ +alv
Tällä hinnalla saa reilu 15 litraa bortrac:ia, joka riittää hehtaarille, suositus 15-20L/haLevitystyökään ei nosta paljoa kustannuksia, kunhan on käytettävissä hyvä ruisku.
Useamman hehtaarin kuvioilla näytekulut onkin jo pienemmät/ha.
Täälläpäin ainakin on boorinpuutoksia tutkittu senverran että voi jo käyttää lannoitusta ilman näytetuloksiakin.
Kemera tukea bortrac:ille tuskin vielä saa, koska tätä tuotetta ei ole vielä hyväksytty metsätalouskäyttöön (purkin kyljessä kielletään muu kuin siinä mainitut käyttökohteet)
Ja tuki perustuu lannoitekiloihin, joten se systeemi ei tunne tällaista vaihtoehtoa.Mutta tällätapaa kokonaiskulu on varmasti edullisempi kuin tuettu rakeisen boorilannoitteen käyttö.
