Käyttäjän sawo kirjoittamat vastaukset
-
Voihan se kulotuskin poistaa ylimääräistä typpeä kasvijätteen mukana, mutta maaperässä typpeä on todennäköisesti vielä liikaa . Varjostavat kasvit valtaa nopeasti alueen uudelleen.
Ostin metsäpalstan vuonna-97, menin sinne elokuussa lakkoja katselemaan, mutta ei montaa löytynyt. Pois kulkiessani huomasin mesimarjoja, niitä oli ihan sankkoonkin kerätä, muutaman litran niitä silloin keräsin.
Metsässä oli laidunnettu sonneja, muutaman vuoden oli jo siitä laidunnuksen lopetuksesta.
Mutta sen jälkeen niitä ei ole enää ollut, puuston varjostus ja maaperän rehevöityminen on hävittänyt mesimarjan sieltäkin.Vanhempi väki kertoo mesimarjaa ennen olleen, se vaatii metsälaiduntamista, joka pitää kurissa kilpailevan kasvuston.
Minulla on samsung x-cover. Tällä puhelimella palstan käyttäminen on pientä kikkailua.
Seuraaville juttuketjun sivuille pääsee vain sivu numeroa painamalla, ei tapahdu mitään jos seuraava painiketta koskettaa.
Tekstisivusta puuttuu oikea reuna, eli leikkautuu pois eikä näy vaikka siirtää sivua. Tämä korjaantuu kun näpäyttää näyttöä parikertaa että sivu muuttuu pieneksi, ja tämän jälkeen suurentaa kahdella sormella venyttämällä näytöstä sivun sopivan kokoiseksi.
Tällä puhelimella en ole kirjotellut palstalle, kun tämä anroidi ei oikein sovellu sellaiseen. Entisellä nokialaisella joskus kommentoinkin. Nyt täytyy käynnistää kotikone jos meinaa tänne jotain huudella
Leevillä tuntuu olevan kaatokolon teoria ja käytäntö hallussa.
Kokemus on osoittanut että liian pieni kaatokolo ei toimi.
Jos on esim. tyvipaksuudeltaan yli 50cm puu, ja oletuksena täysin tasapainossa oleva puu.
Pienellä laatokololla joutuu nostamaan alussa koko puun painoa, ennenkuin puu alkaa kaatua, sopivalla kololla puu kallistuu kevyemmin.
Toiseksi kaatoraudan nostovara ei riitä niin pitkälle että puu lähtisi kaatumaan, ja jos puu on vielä takapainoinen niin varsinkin silloin asia korostuu.Pienillä ja lyhyemmillä puilla on aivan sama millaisen kolon tekee.
Kerroppa Mikko nyt väliaikatietoja tästä palstan uudistuksesta.
Onko tullut tässä toteuttamiskelpoisia uudistus ideoita?
Ja milloin niitä tulee, jos tulee? Kertauudistuksena, vai kohta kerrallaan?Kyllähän täällä jo alkaa viestiketjut pidentyä, ja ilmeisesti lukijoitakin on tullut lisää.
Kyselin metsäsuunnitelmaa itselleni.
Hinta mhy.llä olisi 11€/ha alv0.
Minulle tuo hinta on liian kallis, en saa sillä niin paljoa lisäarvoa metsälleni.Nythän on tulossa laaserkeilaukset, ja metsäkeskuksen metsävaratiedot netinkautta kaikille käyttöön. Hinta 60€/vuosi, käyttö pankkitunnuksilla.
Tämän palvelun varmaan otan käyttöön. Täälläpäin liikuskeli tänäkesänä metsäkeskuksen metsävarasuunnittelija, jospa jo ensivuodelle saisi tämän uuden palvelun käyttöön.Tein 20 vuotta sitten uudistamisen koivunsiemenillä.
Keräsin parista raudus koivusta siemeniä. maa oli muokattu äestämällä, ja kuljin niitä jäliä pitkin ja ripottelin siemeniä kokomatkalle, oli 2 n. hehtaarin kuviota.
Hyvin onnistui, koivikko tuli. Kun koivikko oli noin 3 metristä niin harvensin hieskoivut pois, niitäkin oli jonkinverran, osa olisi tuhonnut raudus taimikkoakin jos olisi jäänyt harventamatta.
Hirvetkin katkoi osan, mutta kun tiheyttä riitti, niin se ei haitannut.
Jokunen vuosi sitten harvensin sen normaaliin koivikko tiheyteen.Aurinkoisella kesäkeliään on vaalea työasu paras, housut voi olla tummatkin raivaushousut.
Itse otin paidaksi vanhan pitkähihaisen aluspaidan, josta puuvillat on kuluneet pois. Kaulus aukko oli vähän liian avoin, ja siitähän mäkärät puri riittävästi.
Todella hyvä, ei kuuma, ei tunnu märälle vaikka vähän sataa tai hikoilee. ja vaalea väri ei houkuttele hyönteisiä niin paljoa.Kesällä etsin urheilukaupoista teknistä urheilupaitaa, pitkähihaisena ja valkoisena. Ei mistään löydy, tummia kyllä löytyy, pitänee jatkaa vielä etsintöjä ensikesän raivuille
Syksymmällä sitten raivaillaan takki päällä.
Ihme ajattelua tuollainen ”mitä jälkipolville jää/jätetään” periaate.
Metsätaloutta pitää hoitaa kokonaisuutena ja hyvin, tavoitteenahan on hyvä tuotto nyt ja tulevaisuudessa.Ja jos ei halua jättää jälkipolville niin voihan metsätilan myydä, jonkin tilan tai kokonaan, sitten seitenkymppis juhlien rahoittamiseen. Hyvässä kasvussa olevat tilat käy aina hyvin kaupaksi, ja saa hyvälle hoidollekkin jotain lisäarvoa.
Tämähän on vain yksi sijoittamisen muoto, ja kohteita voi vaihtaakkin.Elämä on riskipeliä, ja voihan käydä niin että elää 100 vuotiaaksi. Riski on otettava.
Siinä iässä ei thai-tyttökään hiero minuakaan ilmaiseksi 😉
