Käyttäjän savo'ttamies kirjoittamat vastaukset
-
Metsänomistajat motoineen tekee ylivoimaisesti parasta jälken, toisin kuin täällä usein väitetään…vaatii muka koulutuksen ja kymmenien vuosien kokemuksen.
”Yksityisten metsänomistajien korjaamia harvennuskohteita Metsäkeskuksen otantaan sattui 29. Otos on siis suhteellisen pieni, mutta tulos johdonmukainen. Kolme neljästä kohteesta todettiin hyvin korjatuiksi eikä yhtään virheelliseksi luokiteltavaa työmaata löytynyt metsänomistajien jäljiltä. Hankintahakkaajat tekevät siis omissa metsissään parasta jälkeä.”
Seuraavaksi voisi julkaista nimellä metsiä pilalle harventavat suorittajat.
Kyllähän sieltä moton tukkilistalta näkee esim. järeässä leimikossa oli kuusitukki runkoja vaikka 1000 ja listalla oli oli 16-17 läpimitta luokassa vaikka > 900 pölkkyä, silloin tehty tukiksi minimi mitaan asti ja katkonta mennyt oikein.
Sitten ohje ,että mutkan takia tehdään aina alle metrinen lumppi , jos sillä saa vian tai lahon pois, eikä 20 € m3 arviosta kolme metristä kuitua tai jollain firmoilla 8 € m3 arvoiseksi hinnoiteltua lahokuusta.
KO käräjille menneen riitatapauksen kohdalla hakkuu-urakoitsijan nimi juki, jos riita on, kuten lehdissä kirjoitetaan. Paikalliset puunmyyjät saa sitten jatkossa päättää syntyykö puukauppa, jos ehtona on, että kyseisen yrittäjän ketju hakkaa.
Hakkuutaksa on euroa/kuutio rungojen keskijäreyden mukaan. Ajo matkan mukaan. Toki pitkänkuidun hakkuu nopeampaa, varsinkin järeässä leimikossa.
Kun runkohintaa vertaa tukin +kuidun erilliseen hinnoitteluun tukki % myyjän pystyttävä arvioimaan kappakirjan allekirjoitukseen mennessä. Syksyllä olin ”asiantuntijana” järeän, kelirikko kuusileimikon tarjouksia vertailemassa. Runkohinta tarjous kuusella oli 57 € m3. Erillishinnoittelu tukki 63 € m3, kuitu 20 € m3.
Kauppa syntyi jälkimmäisillä tehneen kanssa, Tukki % tuli 89, lopputulos runkohintaan verrattuna kertyneillä kuutio määrillä 4000 € parempi.
Sellainen kuva jäi ,ettei puun ostaja ota minkäänlaista riskiä runkohinta tarjousta jättäessään hyvässäkään leimikossa.
Käräjiltä saa tuomion, ei oikeutta.
Tuossa jutussa tuomarilla/reilla ei ole ollut hajuakaan tukin katkonnasta. UPM vastinekkin kovin ristiriitainen koneen mittalistaan verrattuna.
Kuiturungot muka alikasvuja ja pieniä, vaikka kuiturunkojen keskikoko yli 250 litraa.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.226473
Todistaminen vaan jälkikäteen lähes mahdotonta.
En tiedä miten huonosti puu kasvaa Pohjanmaalla ,mutta nuo ohjeet pätee konehakkuussa Savossa edelleen.
”Tiheänä kasvaneissa, tuulille alttiissa ja riukuuntuneissametsissä työpistekohtainen runkoluku jätetään ohjelukujen ylärajan tuntumaan.”
http://www.metsateho.fi/wp-content/uploads/2015/03/Kasvatettavan_puuston_maaritys_Etela-Suomi.pdf
Onkohan suorittava tutustunut MetsäForestin harvennusohjeisiin , ei siellä ole mainintaa nyrkkisäännöstä. Tai sitten käytännön suoritus ja mainospuheet kaks eriasiaa.
”Sopimusyrittäjämme harventavat metsän suositusten mukaiseen tiheyteen.”
”Ensiharvennuksen jälkeen kuusivaltaisessa metsässä on noin 900–1100, männyllä 900–1000 ja koivikoissa 700–900 runkoa hehtaarilla. Oksaisissa ja tiheissä männiköissä harvennus tehdään yllä kuvattua aiemmin ja metsään jätetään 1100–1300 puuta hehtaarille.”
https://www.metsaforest.com/fi/Metsanhoito/Pages/Ensiharvennus.aspx
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/korjuujalki-tulokset-2017.pdf
Tuolla viimeisimmät korjuujälki tarkastuksen tulokset. Työnjälki huononee kokoajan, vaikka varsinkin uudemmilla koneilla ajourien leveys jo 5 m. Jäävän puuston runkolulu usein alle suositusten.
Ennakkoraivaukset ei näytä auttavan tilanteeseen.
