Käyttäjän savo'ttamies kirjoittamat vastaukset
-
Kesällä kakkos harvennetussa männikössä, lahes kaikissa pystyyn jääneissä, latvaosassa kaadettujen tekemiä naarmuja.
Moni ei vaan katso sinne ylös, tutkivat vaan niitä juuri- ja runkovaurioita ajouran varresta.
Ihme asenne tuolla suorittavalla metsänomistajia kohtaan…
Mitä enemmän puusta teollisuus maksaa, sen enemmän on tarjontaa ja koneyrittäjille töitä.
Samoin , jos joku laskee kesällä hakkuukoneen sotkemaan metsäänsä. Ei ole hyvä sekään . On huono näkyvyys, kun lehtiä puissa ..upottaa..poistettavissa puissa mutkia..oksia.. Aina syy puunmyyjissä.
Vaihtas alaa vaikka marjanpoimintaan …
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201806142201014004_u0.shtml
Olikohan nuo edes oikeita lintuharrastajia. ” katto särkynyt hakkuun yhteydessä”. Kuvista päätellen yhtään puuta ei ole kaadettu pöntön suuntaan , maassa sammaleet ihan ehjät.
Tuossa meidän rannassa pesivälle lehtopöllölle ei kelpaa kuin kanneton pönttö. Ensin se pesi kattomassa vanhassa telkänpöntössä, kun se lahosi ja putos maahan, sille tehtiin ontosta tyvi leikosta oikee katoton pöllönpönttö. Siihen se muutti sitten seuraavana keväänä. Poikasia sitten istuu rantakoivuissa myyrä tilanteen mukaan 1-3.
Emma Kari kirjoitti hyvin , olikohan ma 11.06 MT.n yleisön osastossa.
Puista ei saisi keittää sellua ..vessapaperitarpeiksi , vaan ne pitisi kasvaattaa järeiksi ja tehdä taloja….
Ei onneton ymmärrä ,että metsää pitää harventaa , ei ne muuten järeydy..eikä ensiharvennuspuusta sahata lautaa ja lankkua talotarpeiksi.
”Ehdotuksessa on kyse takuu- ja kansaneläkkeistä, jotka kustannetaan verovaroista, ei eläkemaksuista.”
Rinne esitti korotettavaksi niiden äänestäjiensä eläkettä, jotka ei ole juurikaan ole ollut töissä.
Palkkatulosta eläke kertyy eläkevakuutusyhtiöihin ja eläkeen määrä muodostuu ansioiden mukaan.
En ymmärrä noita MHY.lle hakkaavien perusteluja huonolle työn jäljelle.
Jos MHY.lle hakkaava yrittäjä saa laskuttaa metsänomistajaa hakkuukustannusten mukaan , miten voidaan perustella huonoa työn jälkeä leimikkorakenteella.
MHy vaatii samalla lailla ennakkoraivaukset ,kuten yhtiötkin .
Jos hakkuille mennään sellaiseen aikaan, ettei maasto kanna koneita, kenen syy se on tai ajourat liian leveitä , hakattu käyrien alle, kolhittu pystyyn jääneitä.
Jos metsässä ei ole poistettavia puita, ei se ole peruste hakata vajaatuottoiseksi.
Metsänomistajat motoineen tekee ylivoimaisesti parasta jälken, toisin kuin täällä usein väitetään…vaatii muka koulutuksen ja kymmenien vuosien kokemuksen.
”Yksityisten metsänomistajien korjaamia harvennuskohteita Metsäkeskuksen otantaan sattui 29. Otos on siis suhteellisen pieni, mutta tulos johdonmukainen. Kolme neljästä kohteesta todettiin hyvin korjatuiksi eikä yhtään virheelliseksi luokiteltavaa työmaata löytynyt metsänomistajien jäljiltä. Hankintahakkaajat tekevät siis omissa metsissään parasta jälkeä.”
Seuraavaksi voisi julkaista nimellä metsiä pilalle harventavat suorittajat.
Kyllähän sieltä moton tukkilistalta näkee esim. järeässä leimikossa oli kuusitukki runkoja vaikka 1000 ja listalla oli oli 16-17 läpimitta luokassa vaikka > 900 pölkkyä, silloin tehty tukiksi minimi mitaan asti ja katkonta mennyt oikein.
Sitten ohje ,että mutkan takia tehdään aina alle metrinen lumppi , jos sillä saa vian tai lahon pois, eikä 20 € m3 arviosta kolme metristä kuitua tai jollain firmoilla 8 € m3 arvoiseksi hinnoiteltua lahokuusta.
KO käräjille menneen riitatapauksen kohdalla hakkuu-urakoitsijan nimi juki, jos riita on, kuten lehdissä kirjoitetaan. Paikalliset puunmyyjät saa sitten jatkossa päättää syntyykö puukauppa, jos ehtona on, että kyseisen yrittäjän ketju hakkaa.
Hakkuutaksa on euroa/kuutio rungojen keskijäreyden mukaan. Ajo matkan mukaan. Toki pitkänkuidun hakkuu nopeampaa, varsinkin järeässä leimikossa.
Kun runkohintaa vertaa tukin +kuidun erilliseen hinnoitteluun tukki % myyjän pystyttävä arvioimaan kappakirjan allekirjoitukseen mennessä. Syksyllä olin ”asiantuntijana” järeän, kelirikko kuusileimikon tarjouksia vertailemassa. Runkohinta tarjous kuusella oli 57 € m3. Erillishinnoittelu tukki 63 € m3, kuitu 20 € m3.
Kauppa syntyi jälkimmäisillä tehneen kanssa, Tukki % tuli 89, lopputulos runkohintaan verrattuna kertyneillä kuutio määrillä 4000 € parempi.
Sellainen kuva jäi ,ettei puun ostaja ota minkäänlaista riskiä runkohinta tarjousta jättäessään hyvässäkään leimikossa.
