Käyttäjän savo'ttamies kirjoittamat vastaukset
-
Metsälehden jutussahan oli , että huonot leimikot kannattaa teettää pystykaupalla firman suorittajalla.
Järeytyneen ensiharvennuksen edullisempaa hakkuutaksaa ei ostossa hyvitetä myyjälle.
Päätehakkuun kuitu kaikista edullisinta ostajalle pystykaupassa, hinta 20€ hakkuu/korjuu 8€, tienvarsihinta 28€, hankinnalla sais 34 €/m3
Verohallinnolla selkeät ohjeet, kannattaa lukea ajatuksen kanssa.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/metsa/puun_myynti/hankintatyo/
Hankintatyön arvoon ei pidä sotkea kalustonkustannuksia, kaluston osuus vähennetään erikseen tulonhankkimismenoina kirjanpidossa.
Nuo ohjeelliset työnarvot miehen /naisen ns. palkka hakkuutyöstä, joka sitten verovapaataa 120M3 asti /vuosi/maatila.
Työnarvo mahdollisimman korkeaksi, ansiotulo vero% monella kuitenkin vain 15-20, pääomatuloista vähintään 28
Metsälehden Metsämakasiinissa 1/2019, oli juttu ensiharvennuksista hankinnalla . Ollikolli ihan oikeassa, Mehtäukonkin kannattaa lukea lehti ennenkuin alkaa höpöttelemään.
Parhaat ensiharvennukset kannattaa nimenomaan hakata hankinnalla, ennakkoraivauksella tai ilman , jos suinkin mahdollista. Pystykaupassa hyvän leimikon halvempi korjuutaksa hyöty jää ostajalle, niinkuin moni täälläkin on kirjoitellut.
Tekstistä löytyy myös lukuja , mitä hakkuu eri kohteissa voi pystykaupalla firmoille maksaa.
Tämän hetken tietämyksen mukaan yks vuotias keskipaakku antaa istututuksessa varmimman kasvuun lähdön.
Mätästys tehty, taimet tilattu. Em. kustannukset ensikevään urakkaan 10% aloittajan hintoja edullisemmat. Urakoitsijalta suoraan mätästys , taimet puunostajalta.
Sentti taimen hinnassa tekee 18 € /ha, ei kovin suurta merkitystä pienessä hankkeessa. Tärkeintä saada uusi puusto kasvuun.
Tolopaiselle..raakkitukithan on kuitua. Ei hankintahakkuussakaan kannata katkoa tukkia ”varman päälle”. Kuusella 3-4 ja männyllä 5-6 ihan ok raakki %, ja niille raakeille sitten kuidun hinta.
Lievä tyvimutka tai 2-3 milliä liikaa lenkoutta useimmin raakkien syy, nehän sahataan joka tapauksessa
Pystykaupassa jos motokuski katkoo tukkia kuituun tai tekee 3 m tyveyksiä, vahinko suurempi.
Kyllä kiinteistön omistaja pitää olla vakuutukset naapurinkin puiden varalta. Ruotsissa päinvastainen käytäntö, maanomistaja vastaa puittensa aihettamat vahingot.
https://yle.fi/uutiset/3-7413830
”Liikenneturvallisuuteen” vedoten voi sitten vaatia melkein mitä tahansa.
On tuossa Latvian Valmetissakin voimanulosotossa kärrinvedolle oma mäntäpumppu, ei noin takapainoinen kuorma kulje muuten metsässä yhtään minnekkään.
Kuitupuu kokoisen puun hinta ei saa ainakaan nousta, sellunkeittäjien mielestä. Parruaiheet mieluummin kuidun hinnalla selluksi.
Erikoinen parrunsahaajan haastattelu Maaseuduntulevaisuudessa.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.334793
Pyöriikö tuossa kuvan sahassa teräkiekko erisuuntaan, kuin oikeessa raivurissa ?
Luulis,et metsässä em. vahinko on korvaamaton, tien hän saa lanattua tasaiseksi…möyhennettyyn tiehen vielä helpompi lanata kallistukset kohilleen.