Käyttäjän savo'ttamies kirjoittamat vastaukset
-
Kukaan ei tainnu vastatata aloittajan kysymykseen.
Monesti esim naapurin tuulenkaatoja/kesämökin tonttipuita ostetaan oman hankintakaupan mukaan.
Jos myyjä haluaa ,että kauppa tehdään virallisesti….tietysti vähennät sitten ostot ja muut kulut omassa kirjanpidossa , ettei veroja tule maksettua kahteen kertaan.
Menet omaverosivullesi..sitten etsit oma-aloitteilliset verot…
Verottajan sivuilta löytyy ohjeet …”
”Muut oma-aloitteiset verot ja niiden ilmoittajat:
- arpajaisvero: arpajaisten toimeenpanija
- vakuutusmaksuvero: vakuutusmaksuverovelvollinen
- ennakonpidätys puun myyntitulosta: puun ostaja…..”
Onnistuu nykyisin sähköisesti helposti
Ei niistä metsitettävistä, viljelemättömistä pelloista maisemaa elävöittäviä niittyjä tule.
Tiilikainen ( vaikka en häntä kovin korkealle arvostakkaan) vastasi hyvin Karin kyselyyn.”Tätä Suomi-filmien maisemaa meillä ei enää Suomessa ole, ….”
Maatalous ajettu niin ahtaalle, ei kukaan enää jouda lehmien ja lampaiden kanssa puuhastelemaan niityillä ja vihreistä ei viitakkeen varteen ole.
Niinhän se aina menee ”pienet koneet pienet tulot , isot koneet isot tulot ”
Ei niitä motoja omiin hankintoihin puuhastelijat hommaa.
Pari hyvää linkkiä Metsäteholta, edellisiltä vuosita , mutta suuntaa antavia. Tuskin erot paljon muuttunut vuosien mittaan. Noilla teollisuuden maksamilla taksoilla hankintahakkaajakin pärjäis, kun koneissa ei ole satojatuhansia rahoja kiinni.
http://docplayer.fi/9770605-Puuhuollon-kustannukset-suomessa-ja-ruotsissa-1992-1996.html
Metsälehden jutussahan oli , että huonot leimikot kannattaa teettää pystykaupalla firman suorittajalla.
Järeytyneen ensiharvennuksen edullisempaa hakkuutaksaa ei ostossa hyvitetä myyjälle.
Päätehakkuun kuitu kaikista edullisinta ostajalle pystykaupassa, hinta 20€ hakkuu/korjuu 8€, tienvarsihinta 28€, hankinnalla sais 34 €/m3
Verohallinnolla selkeät ohjeet, kannattaa lukea ajatuksen kanssa.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/metsa/puun_myynti/hankintatyo/
Hankintatyön arvoon ei pidä sotkea kalustonkustannuksia, kaluston osuus vähennetään erikseen tulonhankkimismenoina kirjanpidossa.
Nuo ohjeelliset työnarvot miehen /naisen ns. palkka hakkuutyöstä, joka sitten verovapaataa 120M3 asti /vuosi/maatila.
Työnarvo mahdollisimman korkeaksi, ansiotulo vero% monella kuitenkin vain 15-20, pääomatuloista vähintään 28
Metsälehden Metsämakasiinissa 1/2019, oli juttu ensiharvennuksista hankinnalla . Ollikolli ihan oikeassa, Mehtäukonkin kannattaa lukea lehti ennenkuin alkaa höpöttelemään.
Parhaat ensiharvennukset kannattaa nimenomaan hakata hankinnalla, ennakkoraivauksella tai ilman , jos suinkin mahdollista. Pystykaupassa hyvän leimikon halvempi korjuutaksa hyöty jää ostajalle, niinkuin moni täälläkin on kirjoitellut.
Tekstistä löytyy myös lukuja , mitä hakkuu eri kohteissa voi pystykaupalla firmoille maksaa.
Tämän hetken tietämyksen mukaan yks vuotias keskipaakku antaa istututuksessa varmimman kasvuun lähdön.
Mätästys tehty, taimet tilattu. Em. kustannukset ensikevään urakkaan 10% aloittajan hintoja edullisemmat. Urakoitsijalta suoraan mätästys , taimet puunostajalta.
Sentti taimen hinnassa tekee 18 € /ha, ei kovin suurta merkitystä pienessä hankkeessa. Tärkeintä saada uusi puusto kasvuun.
Tolopaiselle..raakkitukithan on kuitua. Ei hankintahakkuussakaan kannata katkoa tukkia ”varman päälle”. Kuusella 3-4 ja männyllä 5-6 ihan ok raakki %, ja niille raakeille sitten kuidun hinta.
Lievä tyvimutka tai 2-3 milliä liikaa lenkoutta useimmin raakkien syy, nehän sahataan joka tapauksessa
Pystykaupassa jos motokuski katkoo tukkia kuituun tai tekee 3 m tyveyksiä, vahinko suurempi.
Kyllä kiinteistön omistaja pitää olla vakuutukset naapurinkin puiden varalta. Ruotsissa päinvastainen käytäntö, maanomistaja vastaa puittensa aihettamat vahingot.
https://yle.fi/uutiset/3-7413830
”Liikenneturvallisuuteen” vedoten voi sitten vaatia melkein mitä tahansa.
