Käyttäjän savo'ttamies kirjoittamat vastaukset
-
Jätkä ei ole satunut aikoinaan mittaamaan p-alaa tuollaiselle työmaalle.
https://www.lukusali.fi/reader/78117d20-e5ca-11e5-9233-00155d64030a
Joillain mittauskohdilla 4m kepillä ei yltäis yhteenkään jäävään puuhun.
(Toivottavasti sivu aukeaa tuosta linkistä, jutun otsikko ”Ennakkoluulot romuttamoon”)
Jos ansiotulo veroprosentti huitelee yli 50 tai siis 30%, kannattaa hankintakaupassa 125 m3 ylittävä työn osuus pitää mahdollisimman pienenä ja siirtää verotusta puidenarvoksi, pääomatulo puolelle.
Muuten päin vastoin.
Jos savotta jää kesken ,ei siinä taida vahinkoa verotuksen suhteen tässä tapauksessa tulla .Koska verotettavaa tuloa ei kuitenkaan synny.
Ilmoita v.lle 2016 urakassa 125 m3 ja loput tälle vuodelle, kun mittis tehty.
Näin saat hankintatyön osalta yhteensä tämän talven savotasta 250 m3
työnosuutta verovapaana .
Ja työnosuus sitten mahdollisimman suureksi, kun ansiotuloista menee veroa monella vähemmän, kuin nuo pääonatulojen 30 tai 34 prosenttia.
Ei se verottaja tule katsomaan, oliko savottasi verottajan ohjetaksojen mukainen
Välillisiä veroja muutenkin maaseudun asukeilla ihan tarpeeksi autosta, polttoaineista, sähköstä,, kun välimatkat……………….pitkiä……………
Em. kumpikin tavallaan oikeassa.
Kaluston myynnistä syntyvä luovutusvoitto ilmoitetaan 9 lomakkeella, mutta …
Myyntitulosta vähennetään ensin kaluston poistamaton osuus, voittoa saattaa syntyä vasta sen jälkeen.
”Luovutusvoiton määrä
Omaisuuden luovutuksesta saadun voiton määrä lasketaan siten, että luovutushinnasta vähennetään omaisuuden hankintamenon poistamatta olevan osan ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärä.”
Tuon teikäläisen päivä metsässä loppuu lyhyeen, kun terälaipan kiinnitys mutterit tippuu hankeen viimeistään ensimmäistä puuta karsiessa.
Jos nyt kiristämättömällä ketjulla saa edes puuta nurin.
Metsurien kisoissahan sahaan ei saa koskea laipankäännön jälkeen ,kun seuraava laji on karsinta.
Balttian maissa ei ainakaan paljon välitetä mihin kuntoon metsä jää hakkuun jälkeen.
Teroitettavaa ketjun hammastahan tuetaan aina toisen käden sormella vastapuolelta, kai se onnistuu tuota laitettakin käytettäessä.
Liian kireä ketju mahdoton teroitettava , sen kanssa ei revi kuin sormet tai rukkaset.
Silti paras tulos, pöllinpäällä istuen, vapaalla kädellä Stilhin viilalla.
Saha reisien päälle/väliin niin, että saa kaks pitkää työntöä per hammas oikeassa kulmassa.
Nyt kun kaikki osaa sahanketjun teroittaa, aamulla savottaan .
Toivottavasti pakkanen edes vähän kovetti maita.
Jätkä lukee kommentit huolimattomasti…nykyhallitusta ei taidettu moittia yhdessäkään kommentissa.
..mutta tuotakin pitää osata käyttää….olihan aikoinaan Stilh.n mainoksessa ketjukin väärinpäin..tuossa ei sentään.
HVA kuittasi heti seuraavassa Metsälehdessä omassa mainoksessaan ..”onneksi aina on porukassa yksi, jolla ketju oikeinpäin ”
…jos Lotta lähdössä urakkahommiin…ottaa purupiikkiä alemmas….;)