Käyttäjän savo'ttamies kirjoittamat vastaukset
-
” Tämä muutos tarkoittaa pahimmillaan 15 000 – 20 000 euron paukkua.”
..tai parhaimmillaan tuolla 20 000 paukulla saa jo harvennushakkuille käypäsen, toimivan moton….saa tehdä savottaa lämpimästä kopista talvella.
Menee pystykauppojen puollustajilla taas saivarteluksi.
Puhutaan ylesesti moton mittalaitteista. Vanhoissakin motokourissa on pituus ja paksuusnäyttö ja sillä varustuksella voi puuta tehdasmittaa ja auton vaakamittaa varten hakata. Jos kuutioiva mittalaite, sen tulosta ei yleensä hankitapuiden luvutusmitaksi hyväksytä. Ne joilla ko kalustoa , osaa rungot apteerata ilman tietokoneen tekemiä laskelmia.
Metsurimotokuski voisi kertoa taustat tarkemmin. Tarjottiinko hakkuukoneet omistaville maanviljelijöille vieraille urakointia hankinta ja pyrsyhinnan erotuksella vai samalla taksalla jolla firmojen sopimuskoneet hakkaa.
Mitenkähän nyt puukauppatavan muutosta vastustavat, teollisuuden lobbarit tyrmää Jovainin ja Jätkän realistiset kirjoitukset.
SE.llä katkonta ja APTI.n käyttö viimeksi ilmestyneen mainoslehden mukaan kohillaan. Johtuneeko lisääntyvästä puunkysynnästä uusien tehtaiden myötä.
https://www.lukusali.fi/reader/695c78e8-9230-11e7-b59c-00155d64030a
43 ja 46.sta tukeista saa varmaan autoon täyden kuorman.
Olikohan se sama nuorempi autokuski ohjeistanu suorittavaakin aikoinaan. kun kertoi, että autoihin pitää saada täydet painot kuormaa, vaikka rankaa hakataan vapaalla katkonnalla
Metsänomistajille kesähakkuista aiheutuvat juurikääpä vahingot ei haittaa mitään, mutta tuo lumetuskustannus…
”
Kuusenjuurikääpä on männyn juurikääpää yleisempi ja se on leviämässä Länsi- ja Etelä-Suomen alueilta kohti pohjoista. Kuusen juurikääpä aiheuttaa noin 40 miljoonan euron vahingot vuosittain.
Männynjuurikääpä aiheuttaa noin viiden miljoonan euron vahingot vuosittain. Sitä on pidetty kaakkoisen Suomen ongelmana, mutta myös se on Länsi- ja Keski-Suomessakin oletettua yleisempi.”
Täällä metsänomistajan omatoimiset hakkuut samalla lailla vastatuulessa, kuin kuutio.fi sivulla.
Sielläkään ei edes tarjouspyyntöä voi jättää, kuin puuta pystyynmyyvät.
Hyvin on teollisuus onnistunut hinnoittelussa ja lobauksessa.
Toimisto ainakin säätiöllä mahdollisimman kaukana suomalaisesta metsästä.
Jätkälle
Hankintamyyjä ei noin kuumaan ketjuun puutu. Hän istuu laiturilla tai veneessä ongella näinä päivinä.
Elokuussa korkeintaan kokeillaan sitä kuutio-palvelua
Hakkuille sitten marras-joulukuussa, kysyntää tuntuu puulle olevan.
Kuusessa ollaan kertomista asioista ei firmojen mainoslehdissä ole juttua, ainoastaan hienoja kuvia onnistuneista havutuksista harvennuksilla Visakallion malliin .
Miten yleistä sitten tuo ,että puuta korjataan väkisin, koneet rypee mahaa myöten kurassa.
Sitten sanotaan ”voi voi , näin kävi, mutta tukit pitää saada metsästä pois ,ennen niiden sinintymistä ”
Raiteita poletaan ja kauhotaan koneilla umpeen. Juuristovauriot ei jää näkyviin eli niitä ei ole tapahtunut.
Metsänomistaja korjaa mönkkärillään myöhemmin pystyyn kuivaneita ja uranvarren tuulenkaatoja