Käyttäjän savo'ttamies kirjoittamat vastaukset
-
Kuitupuun nykyisen hintatason puollustajien kannattaa verrata kantohinnan kehitystä vaikka MetsäGroupin pääjohtajan palkkaan.
5,8 milj. ansioihin pitää myydä ensiharvennuskuitua liki 500 000 m3, ei kukaan tee tuon rahan edestä vuodessa töitä.
Timppa teollisuuden lobbari pahimmasta päästä…euroilla ei muka mitään merkitystä metsänomistajille..ei ehkä kaikille.
Kohta Timppa sanoo, ”jos tuo 600 € verotettavaa tuloa, ihan oiken maksaa tuosta summasta vielä veroa 30%”
MT
<div class=”article-release-info clearfix rs_skip”><span class=”article-release-info__basic-info rs_skip”> <span class=”article-release-info__section”>Metsä</span> <span class=”article-release-info__time”>03.11.2017</span> </span> <span class=”article-release-info__credits rs_skip”> <span class=”article-release-info__author”>Hanna Lensu</span> </span></div>
”Korjuuketjuja on ollut vähillä töillä, kun ei oikein ole löytynyt paikkoja, joihin voisi mennä. Tehtaiden puuhuolto on kuitenkin pelannut”, Mäntylä sanoi.Metsä Group arvioi, että puun tarjonta ja hinta ovat olleet Suomessa vakaita. Konsernin puunhankinta lisääntyi viime vuoteen verrattuna.
Lisää puita on kuitenkin tulossa Itämeren alueen markkinoille Keski-Euroopasta.
”Puolassa on isot myrskytuhot, yli 10 miljoonaa kuutiota puuta, jotka tulevat markkinoille kun ehtivät”, Mäntylä arvioi.
Tuossa hyväpalkkaisten kommentteja syksyn puukauppatilanteesta..sama laulu jatkuu
Pääseeköhän jatkuvalla kasvatuksella tuohon asemaan…epäilen
Netistä löytyö tuo…Kärkkäisen…
<div>”Kaikki tilat on ostettu vapailta markkinoilta;</div>
<div>rahoitus pääasiassa metsätalouden kassasta”</div>
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/matti_karkkainen_miten_hoidan_metsiani_19.3.2013.pdfKahdessa yllä olevasta mielipiteestä näkee yleisen käsityksen puukaupasta.
Kaikki pystymyynnin puollustajat samaistaa puunmyynnin, oman etämetsänomistus tilateensa mukaan
A Jalkasen sanoin ”Korjuukulujen tietäminen ei ole minulle tärkeää. Tietenkin korjuukulujen julkisuudesta olisi se huima etu, että puun myyjät hahmottaisivat paremmin leimikkotekijöiden vaikutuksen saamaansa puunmyyntituloon.”
Puuta ei myydä kuin pystykaupalla ja on ihan sama mitä korjuu maksaa.
Vaikka teollisuus vaatii metsäomistajia rakentamaan esim metsäteitä, ”ei meitä kiinnosta, miten se vaikuttaa korjuu kustannuksiin. Ottaako metsäteollisuus teistä saatavan hyödyn itselleen , saadaanko koskaan metsäteihin uhratut kustannukset puunhinnassa takaisin ”
”Jos teollisuus vähentää todelliset puunkorjuukustannukset puun tienvarsi – tai tehdashinnasta” Tämähän on se normaali käytäntö, tosin sillä tarkennuksella, että vähennys tehdään yleensä arvioitujen korjuukulujen pohjalta ennen hakkuuta.”
A Jalkanen, kun teit viimeisen pystykaupan, kertoiko ostaja paljonko leimikkosi korjuu tulee maksamaan. Paljonko on pystykaupan tienvarsihinta. Vai jäikö korjuukulut sittenkin salaisuudeksi.
Jos sinulla olisi ollut mahdollisuus edes teoriassa, aikasi kuluksi talvella, tehdä hakkuu itse, ja katkoa tukki ja kuitu mahdollisimman tarkkaan, minkä verran hakkuutuloa olisi jäänyt.
Kun näitä kirjoituksia seuraa, minulle ei ole selvinnyt, miksi puuta pystyyn myyville ei käy, että puulla olisi yksi hinta, euroa/ kuutio tienvarressa, laaatu ym. seikat huomioiden.
Tämän hetkiset hinnat esim. havutukki 70€/m3, parru 39 €/m3, kuitu 33€/m3 .
Hakkuu sovittuna aikana
Ostaja kertoo paljonko heidän korjuu maksaa. Avo- , harvennus-, ensiharvennushakkuu. Sitten puun myyjä päättää hakkaako ostajan urakoitsija, naapuri/mhy, tms, vai myyjä itse perinteisesti hankintana.
Eikös tästä ole kokoajan ollut kyse….?
Menee pystykauppojen puollustajilla taas saivarteluksi.
Puhutaan ylesesti moton mittalaitteista. Vanhoissakin motokourissa on pituus ja paksuusnäyttö ja sillä varustuksella voi puuta tehdasmittaa ja auton vaakamittaa varten hakata. Jos kuutioiva mittalaite, sen tulosta ei yleensä hankitapuiden luvutusmitaksi hyväksytä. Ne joilla ko kalustoa , osaa rungot apteerata ilman tietokoneen tekemiä laskelmia.
Metsurimotokuski voisi kertoa taustat tarkemmin. Tarjottiinko hakkuukoneet omistaville maanviljelijöille vieraille urakointia hankinta ja pyrsyhinnan erotuksella vai samalla taksalla jolla firmojen sopimuskoneet hakkaa.
