Käyttäjän Savolainen Metsämies kirjoittamat vastaukset
-
Odotusarvokertoimella huomioidaan se, että tilan ostaja ostaa puustoa joka on tällä hetkellä kuitupuuta mutta joka muuttuu puuston kasvun myötä arvokkaammaksi tukkipuustoksi. Jos puusto myytäisiin sen tämänhetkisellä arvolla niin ostaja saisi voitokseen kaiken tämän arvokasvun,odotusarvolisällä sitä jaetaan myyjän ja ostajan kesken.
Odotusarvolisän suuruus tulee taulukoista, siihen vaikuttaa puulaji,kasvupaikan rehevyys ja puuston ikä. Heikkoa laatu, myöhässä olevat harvennukset yms tuottoa vähentävät seikat eivät vaikuta odotusarvolisään mitenkään, ne huomioidaan siinä vaiheessa kun lasketaan kokonaisarvon korjausta eli käytännössä suurentavat sitä jolloin tilan arvo laskee.Tämä on vain yksi näistä summa-arvomenetelmän omituisuuksista. Toinen on esimerkiksi se että siinä käytettävän laskentakoron suuruus riippuu maapohjan rehevyydestä. Karummilla maapohjilla käytetään pienempää laskentakorkoa. Käytännössä tämä johtaa siihen, että jos ostat summa-arviomenetelmällä hinnoitellun tilan tilarvion hinnalla niin kannattaa ostaa vain reheviä pohjia koska siellä sijoitus tuottaa korkeamman koron kuin karuilla pohjilla. Maalaisjärjellä ajatellen laskentamallin pitäisi olla sellainen, että se tuottamalla arvolla ostaessa sijoituksen tuotto olisi sama riippumatta kasvupaikasta tai tilan sijainnista.
Boorilannoitukseen on nykyään tarjolla kaksi vaihtoehtoa taimikoihin ja nuoriin metsiin: Yaran nestemäinen bortrac maasta käsin reppuruiskulla levitettynä tai Forest Vitalin rakeistettu tuhkaboori, jota levitetään pääasiassa ilmasta käsin helikopterilla. Varttuneimmissa havumetsissä käytetään myös Yaran NP-lannoitetta, joka sisältää myös booria. Sitä käytettäessä tulee kasvatuslannoitus ja samalla boorin mukana, mutta sitä suositellaan vain kolmoskehitysluokan metsiin. Kaikkiin näihin pystyy saamaan terveyslannoituksen kemeratuen jos kohde vain on muuten tukikelpoinen.
Bortracia levitetään yleensä 15 -20 kg/ha + 50 l/ha vettä. Tuhkabooria 300 kg/ha ja NP:tä 600 kg/ha. Silloin booria tulee riittävästi.
Omatoimiselle levitäjälle bortrac sopii parhaiten, sitä saa 15 kg pöntöissä. Molemmat rakeiset lannoiteet myydään vain suursäkeissä, joten niiden levitys on hankalaa ilman konekalustoa.Hei haloo! Aloittaja puhuu vain 160 m3 (4 ha*40 m3/ha) ajamisesta vuodessa. Minä en saa laskemalla minkäänlaisia investointeja kannattamaan noin pienillä puumäärillä. Tuon määrän ajattaminen harvennukselta vieraalla maksaa nykyhinnoilla vain vajaan tonnin vuodessa pidemmilläkin ajomatkoilla. Sillä rahalla ei makseta minkäänlaisen kaluston kuoletuksia, polttoaineita, remontteja tai kuskin palkkoja (omallekin ajankäytölle on laskettava hinta).
Itsellänikin seisoo aivan kunnossa olevat ajovehkeet nurkan takana niin kauan kun vain löydän jonkun ajamaan näillä taksoilla. Sekin aika kannattaa käyttää ennenmmin vaikka hankintahakkuuseen, Siellä pääsee pienemmillä kuluilla edes kohtuulliseen tuntipalkkaan.Jos teet pieniä esineitä niin helpointa on tehdä ne tuoreesta ja kuivattaa sen jälkeen mikroaaltouunissa. Esim. kuksan kuivaukseen menee noin varttitunti. Teho täysillä ja aina kun höyry alkaa nousta niin hetkeksi tauolle jotta ei kuumene liikaa ja väri muutu tummaksi.
Itse en sahaa ammatikseni, enemmänkin kiertelen toisten sahaamia kohteita, mutta pistämpähän minäkin lusikkani tähän tehosoppaan.
Meilläpäin aika tyypillinen raivauskohde on omt-kuusikko, pituus 3-6 m, seassa runsaasti vesakoivua, leppää ja pihlajaa. Sehän menisi vielä keskikoisellakin sahalla, mutta usein taimikon päällä on vielä 50 – 100 runkoa/ha varhaisperkauksessa suotta jätettyjä koivuja, jotka ovat nyt rinnankorkeudelta 10 – 15 cm ja joudutaan nyt kaatamaan. Niissä teho on tarpeen, jotta homma ei mene ähräämiseksi.Savonmaalla on lunta soilla yli puoli metriä ja alla sulat maat. Harvennus onnistuu silti yleensä melko vähin painumin näissäkin olosuhteissa. Paksu lumi ja hyvä havutus sen päällä tuovat jo kantavuutta selvästi lisää ja jos vielä ajokone ei tule aivan heti moton jälkeen niin ajourat ehtivät jäätyä muutaman päivän ajan.
Jos mahdollista niin noinkin isolla kuviolla kannattaisi hakata pääura ensimmäisenä auki ja tehdä siitä normaalia selvästi leveämpi jotta se ehtisi jäätyä kunnolla. Siihen tulee suurin rasitus jos sitä ajetaan täydellä kuormalla kymmeniä kertoja.
Yksi lyhytaikaista tulvaa kestävä vaihtoehto on hieskoivu. Minullakin on alue, jossa on joka kevät viikon tai parin kestävä kevättulva, ennenkuin joki ehtii vetää koko ison suoaluueen vedet pois. Hieskoivu on menestynyt siellä ihan hyvin.
Kokonaan toinen kysymys on siinä kannattaako hieskoivua kasvattaa muuten kuin jos sen saa uudistumaan luontaisesti. Itse en tekisi kovin isoja investointeja tuollaiselle alueelle, koska siinä on kuitenkin aina puiden kuolemisen riski jos tulee pitkäaikainen tulva kasvukauden aikana.Tuota puun tehdastoimitusta kannattaa miettiä myös tehdaspään näkökulmasta. Esimerkiksi Joutsenon sellutehdas pystyy käyttämään puuta vuodessa n 3,5 milj m3 eli rekkalasteiksi laskettuna tehtaan pihaan pitäisi tulla vuodessa 70 000 rekkaa ja päivässä vajaat kaksisataa vuoden jokaisena päivänä.
On helppo ymmärtää miksi tehdas haluaa asioida vain muutaman suuren toimijan kanssa eikä ostaa jokaista nökköstä erikseen tehtaan pihaan toimitettuna silloin kun se sattuu yksittäiselle myyjälle sopimaan.
Harvennumetsissä helppo tapa on mitata runkoluku 11 m puoliympyrästä ajouran toiselta puolelta. Metsurinmitan pää pyöräytetään uran varressa olevan puun rungon ympäri ja kävellään uraa pitkin 11 m ( silloinhan mittanauhassa täytyy olla lukema 11 m + puun ympärille mennyt nauhan pituus). Nyt seisot itse koealan keskipisteessä ja yleensä sen sisään jäävät rungot pystyy laskemaan silmämääräisesti kun mittanauha on kiinni mallina olevassa tasan 11 päässä olevassa puussa. Tarvittaessa rajapuut tarkistetaan nauhalla mittaamalla jos ei luota silmävaraiseen etäisyyden arviointiin.
Jokainen koealan sisään sattuva runko vastaa 52,6:tta runkoa hehtaarille. Harvennusmalleissa on valmiit taulukot siitä, montako runkoa/koeala täytyy jäädä harvennuksen jälkeen riippuen puulajista, läpimitasta ja metsätyypistä.
Tässä on se hyvä puoli, että koeala on riittävän iso, jotta pikku virheet mittauksessa tai koealan sijoittelussa eivät enää vaikuta ratkaisevasti tulokseen. Samalla siihen ei tarvitse mitään ylimääräisiä valineitä kun metsurinmitta on hakkuumiehellä aina mukana muutenkin ja taskussa harvennustaulukot ja itse tehty taulukko, jolla ympyrän kehä muutetaan läpimitaksi.Minäkin levittelin viime kesänä yhdelle kuusentaimikkkokuviolle Bortrackia. Sillä kuviolla oli paha boorinpuutos, joka näkyi jo muutaman vuoden ikäisissä taimissa. Laitoin ainetta 15 l/ha + vettä 60 l ja levityksen tein juhannusaikaan käsikäyttöisellä reppuruiskulla koko alueelle tasaisesti.
Tammikuun alussa otin kuviolta neulasnäytteet. Tulosten mukaan neulasten booripitoisuus on harvinaisen korkea, eli aine oli siirtynyt maaperästä puihin heti ensimmäisen kesän aikana. Latvakasvaimissa se näkyy todennäköisesti myös päällepäin jo tänä kesänä.
Homma jatkuu ensi viikolla. Nyt kohtena on 3 ha ensiharvennuskuusikko, johon tuli myös kemeratukipäätös. Bortrac on halpaa muutenkin ja tuen jälkeen se on puoli-ilmaista joten en näe yhtään syytä jättää boorilannoitusta tekemättä siellä missä se on tarpeen.