Käyttäjän sata kirjoittamat vastaukset
-
Alkutaipaleeni aamupala.
Sain aamupala ohjeen vanhalta savottamieheltä, kun elin omavaraisesti kämppäoloissa ”Kustin” puolella.
Presetti oli hyvä ja tehoaika kesäoloissa kesti noin neljä tuntia.
Kolme-neljä kananmunaa, suolaa, sokeria ja maitoa tahi kermaa vatkataan ja juodaan. Tämä toimi ihmeen tehokkaasti 3-4 tuntia eikä esim. hikoiluttanut niinkuin muut sekaruuat.
Myöhemmin 70- luvulla toimin vihreämpien ravinteiden akenttina kun opastin ”Metsuri” lehden palstoilla metsureille pussiruokien saloihin tutusmista.
”Molempi parempi”.
sa-ta
r. ritva
Kysyt 1.12
Miksei meillä ole enää harvennushakkuille keveämpiä hakkuu-ja ajokoneita. Kysymys on asiallinen ja niin se oli myös 70- lvulla jolloin sain tehtäväkseni etsiä keinoja asiantilan korjaamiseksi. Syntyi tutkimus. ”Moottorisahavintturin käytöstä pienten puiden ja tukkien esijuonnossa, Folia Forestalia 328 v.1977 Jorma Laitinen ja Sauli Takalo. Laitteen ideoinnista ja kehittelytyöstä on vastannut kenttämestari Sauli Takalo s.3”.
”Terri- telamaasturi Takalo ja Väyrynen 1982”. ”Honda puutarha traktori kuormajuonnossa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonanatoja 161 v. 1984 Takalo Sauli, Myllymäki Tarmo”.
”Pontus-pientelamaastori harvennuspuun metsänkuljetuksessa eräällä työmaalla. Tiedonantoja 544 tekijät S.Takalo, T. Takalo ja R. Lauhanen, Kannus 1995”.
Pienkoneiden asemasta meillä on tässäkin yhteydessä lukijat kertoneet omia näkemyksiään ja tässä minun näkemykseni mikä perustuu tutkittuun tietoon.
Pontus-544 s.11 ajosta Ruotsissa 44,50 mk./m³, kun samasta työstä maksettiin Suomessa 22 mk./m³.
Kun Ruotsissa ajettiin 4.0 m³/h tuli Suomessa, samaan lopputulokseen päästäkseen ajaa.7,6 m³/h.
Näin on näreet, ei tämä kiroilemalla kummene Pontus 544 tulokset tarkisti ehkä poikkeuksellisesti 5 tohtoria ja 1: si lis.
Nykyisin euro aiemmin markka on tärkein konsulti.
Kerran vielä.
Eikö mene kaaliin, että Honda ei oltu tarkoitettu urakkamiehille, eivät myöskään ne mitkä tuotiin Ruotsista.
Toistaiseksi ei kukaan isäntä ole kertonut kannattavuudella kun kerää tuulenkaatoja tahi levittää taimia. Pienkoneet ovat kaikenvaralta niikuin lääkkeet joita tulisi aika ajoin vaihtaa.
Hondat ovat olleet käytössä yli 30v:tta vetorattaita uusittu.
Jätkälle vielä hänen”jopa viisikin kaksimetristä koivupölliä kyydissä” tiedoksi, että nuokin pöllit oli otettu viereisestä pinosta kuvaamaan kuormatilan kokoa. Samassa tilaisuudessa Telakarhun kuormatila oli tyhjä. Eipä jostain syystä ottanut silmään vai ?
Lohduttadut sillä, että nuo ”kehittämäsi” ovat vaipuneet unholaan.
Eipä ole monta viikkoa kun Honda versioon kyseltiin vetopyöriä. Niitä käytetään edelleen siihen tarkoitukseen kuin mihin ne alunalkaen tarkoitin. Se oli taimien kuljetusta, tuulenkaatojen keruuta sekä kaikkea mahdollista, unohtamatta tietenkään polttopuita.
Eräällä pajalla oltiin aloittamassa 10 kpl. sarja valmistus kun sain tiedon, että Ruotsin mukainen testaus (käytönnässä ei mitään testiä) ei päde meillä vaan meillä vaaditaan testit hytille (pakollinen) kärrylle ja sitten yhteisarvio sopivuudesta. Tämä olisi maksanut omaisuuden kun samaan aikaan Haaparannan kautta tuli maahan laitteita joita ei rasittaneet yli määräiset maksuerät, oli selvää, että meillä ei ollut mahdollisuuksia jatkaa. Jatkossa olisi ollut mahdollisuudet alentaa koneen hintaa kun olisin neuvotellut eri komponenteille ensiasennus alennukset mikä saattaa olla jopa 70%. Edelleen telaversio on maastossa ylivertainen, telan nousukulman otin venäjänmiehen tankista (on hyvä).
harrastelija: Kiitos kysymästä. En ole Terri ”tonnin” jälkeen ollut yhteydessä. Periaatteessa kun nestevirta on 40/min. tahi yli niin kyllä siellä pyörii myös kaatopää.
Tämä ei suinkaan ollut ainoa tapaus kun Suomen ”työsuojelijat” eriarvoistivat meidät Ruotsiin nähden.
Ilmeisesti he potevat tauteja kuten kateus ja ylimielisyys, kuitenkin vammaa mihin ei ole lääkettä. Tiedoksi, että eräs ideoimani laite esiintyy miltei jokaisessa metsäisessä lehdessä, sen protoa on pyydetty myös Luston seinälle.
Niinpä niin,ajeltiin vaan kelkalla ja nyt arvostellaan jälkikäteen kun naapuri kokeili ja kehitti.
Syy miksi kelkan kehittelyyn paneudun oli lehtijuttu mikä oli kirjoitettu erään metsäkoulun tekemästä kokeesta missä kelkka ja 3 miestä olivat ajaneet tuntituotoksen ollessa yli 1 p-m³/h.
Arvelin, että tuo on tarkoitushakuista kelkan mollausta.
Otin yhteyden Keskoon ja sain ”Krislin” millä ajoin yksin noin 3,5 kertaa koulun tuotoksen. Tähän rakensin myös hydrauliikan tuolloin 1971 v. oli ns. haastavaa mutta. onnistuin.
Myös monet pienkoneet ovat olleet kehittelyni kohteina kuten Terri 1000 yli 1 v. Telakarhu oli järjestämässäni työnäytöksessä (missä Jätkä pongasi kuormani kooksi 5 kpl. massapuita) ja Pontus sen alusta loppuun.
Kelkkojen mukana olin koekuski bensiini 2-t sekä 4-t ja diesel moottereilla.
Pidin 4-t moottoreita loistavina ja pian sen totesivat myös tuotannossa.
Itselläni ensiharvennukset tehdään pääosin ojalinjalta niin kauas kuin puomi yltää, syitä tähän on useita.
Seuraavan harvennuksen tekee jälkipolvi.
Jätkälle tiedoksi, että kaikella on alkunsa.
Jatkossa kun Honda sai telat ja12 hv. moottori sekä hydrauli kuormaimen oli tutkimuksen suurin kuorma 3.4 m³ keskiarvo 1.4 m³.
Aluksi oli Honda sitten tuli Pontus, ensin Nivalasta myöhemmin Yli-Härmä.
Tiedoksi Jätkä, että minä en terveisiä kuskannut. Moottorikelkalla Sodankylässä yksi mies ja minä, ajomatka 400 m. tuntituotos yli 7 m³/h. Julkaistiin aikoinaan Pirkassa.
Pistänet poika paremmaksi..
R.Ritva ”Miksei meillä ole enään harvennushakkuille keveämpää hakkuu ja ajokoneita”.
Kyllä meille yritettiin saada 80-luvulta alkaen varsinkin ns. isäntälinjan ajokoneita.
Tämä osottaui mahdottomaksi ensisijassa työsuojelulain ansiosta. Oma osuutensa oli myös sillä, että kehittelyyn tarvittavia avustuksia ei herunut. Avun hyväksyntään tarvittiin poikkeuksetta Metsätehon ( metsäfirmojen rahoittama organisaatio) hyväksyntä ja heidän kantansa oli ”emme tarvitse” ja se olipiste.
Työsuojelijat asettivat samat vaateet hyttiä koskien kuin isoille koneille. Mitään tilapäiskäyttöä he eivät tunnustaneet. Nämä vaateet nostivat kustannukset pilviin.
Toisin oli Ruotsissa, valitettavasti.
Viron sellutehdas tuskin toteutuu heidän omin voimin. Yhteistyössä Latvian kanssa ehkä. Jos yhteistyö Venäjälle (Pihkovan suuntaan) mahdollistuu niin asiantila muuttuu myönteiseksi.
Silläsuunnalla löytyy ns. vanhaa Viroa niinkuin Suomen Karjalasta mutta, rajan lisäksi sinne tiestö ainakin vusituhannen vaihteessa oli kehnoa.
Tulee tässä mieleen, että kaikkia se ”Saku” keksii.
Kyllä viilaa kannattaa säästää ja liikuttaa sitä sen rakeenteellisen muodon mukaan, onhan se hinnaltaan lähes ketjun hintainen. Viilan suunta on entinen ja esiintulleet purseet irtoavat ensikosketuksesta puuhun.
Kuka muuten väittää niin esittäköön puolueettoman ( ei käsivaralla tehtyä?) tutkimuksen.