Käyttäjän sata kirjoittamat vastaukset
-
Olin sopinut myyjän kanssa kaupoista ja tein aikeestani ilmoituksen asianmukaiseen lautakuntaan. Heidän vastauksensa oli ”kauppoja ei voida hyväksyä, koska minulla ei ole entuudestaan metsää”.
Olisin jättänyt asian sikseen, mutta myyjä alkoi viritellä asiaa, jolloin pistin kirjeen Helsinkiin ja sieltä kerrottiin, että kun kaksi tahtoo niin kaupat syntyy.
Olihan se alueella aikamoinen hämmästely, kun siihenasti kaikkivoimainen lautakunta joutui myöntymään lain edessä.
Luonnon vahingoittaminen moottorisahan toimesta on mahdottomuus.
Öljy jää lastuun, kantoon ja n.30% kanervikkoon ja taivaan tuuliin.
Kun tulosta haluttiin saada kaadettiin pari litraa samaan paikkaan mikä tutkittiin huolella.
Tulos oli mittaamaton määrä erillaisia maan matosia mitkä lienevät sirkkoihin verrattavaa grillitavaraa.
Teräöljyn menekki on yleensä sivutuotetta. ja erät ovat pieniä. Kun massa loppuu niin käytetään toista. Tarroja löytyi ainakin ennen useita, samalta tislaajalta.
Pakkas kestävyys riippuu siitä minkäverran öljyssä on jähmepisteen alennusainetta. Se on myös haitallista niinkuin lisäaineet yleensä.
Tutkittu on. Muutama pisara luontoon ei pilaa pohja ei muitakaan vesiä.
Tärkeää, että terälaite toimii.
sa-ta
Tuhka on kovuudeltaan hiontaan sopivaa kovarakeista ja tien pintana verraten liukasta.
Pintakerrokseksi ei sinällään,mutta täytekerroksena moneen sopivaa.
sa-ta
Tuhka tien rakenteena.
Ainakin 70-80 luvuilla tuhkaa käytettiin koemielessä useissa paikon eri puolella Suomea
Metsäalalla pyrittiin aloittaa sen käyttö ensisijassa soiden tienpohjissa mutta virallinen Suomi esitti senkaltaisen uhkaus tulvan, että asiasta luovuttiin.
Tuhkan saastevaikutukset ja sen myötä korvausvaatimukset olivat mittavat. Joitakin yrittäjiä tuolloin erehtyi ja ajoi firmansa konkurssiin.
On hämmentävää, että samat tahot ketkä tuolloin kielsivät tuhkan nyt hyväksyvät?
Sekä kevyenlikenteen, että suopohjiin ei järkevää estettä ole ainakaan vielä esitetty.
Jos haittoja halutaan selvittää niin kohteita löytyy jahka kysytään.
sa-ta
Kas, kun ette ala”huopaamaan”.
Minulla on kaivo kankaalla, putousta n.8 m. matkaa n. 600 m. letku 1/2″.
Letkun avoin pää ämpärissä noin 50 cm pohjapinnan yläpuolella. Putken alapäässä on sulkuventtiili. Paine alle kilo.
Kun vesi loppuu, odotellaan, että kaivo täyttyy jolloin vedentulo rantasaunaan jatkuu. Vesipinnan korkeuden kaivossa totean kohottamalla saunalla letkunpäätä ylös. Talveksi kaivossa letku ylös js alapäässä letku auki.
Nyt on kyse nestevirrasta, ei ilma eikä säkkövirrasta.
sa-ta
Ensimmäiset kovapalat asensin (5-6 teräketjua) 404″ ketjuihin 70-luvun alussa. Kyseessä oli kantojen sahaus. Kantojen sahauksessa teroituskerrat harvenivat 6-8 krt.
Kovapalan teroittaminen timanttiviilalla on mahdollista mutta hidasta ja vaatii erityiistä taitoa.
Teräkouruille oli tuolloin käytettävissä timantti pyöröviiloja ja sähkömoottori missä oli 24-30000r/min. Pyärtäterälle arvelisin, että teline ja sähkökäyttöinen timanntilaikka.
Aikoinaan oli ajatuksena, että myös pyöröterään (raivuri) asennetaan kovapalat. Tuolloin siitä luovuttiin koska pelättiin sahauskohteiden kivivaaraa ja terien rikkoutumista kiviin sahatessa.
Tämä vaara on ilmeinen myös tänään ja tästä syystä kehoitan, sahaa mahdollisemman pitkiin kantoihin, vältät kiviä.
sa-ta