Kiitokset Mikko Tiirolalla esiintulosta. Hienoa, että aika muuttuu myös tällaisissa asioissa.

Mtk tarvitsee avoimuutta ja näyttöjä, jos haluja metsänomistajien enemmistön edunvalvojaksi halajaa. Mikko, yksi esiintulo ei riitä MTk n jäsenyyteen.

Nyt meinaa tämä MTK rooli mennä aivan sivuraiteelle. Tämän päivänen Maaseudun tulevaisuus esittelee, miten MTK on alustavasti päättänyt, että Metsänomistajat, jotka mahdollisesti ostavat metsäpalveluja Mhy pakkomaksun loppumisen jälkeen Mhy ltä, liitetään automaattisesti MTK hon. Vaikuttaa todella ihmeelliseltä marssijärjestykseltä.

Normaalissa markkinointi tavassa MTK lähtisi maakuntiin markkinoimaan ja esittelemään edunvalvonta ajatuksiaan metsänomistajille metsänhoitoyhdistysten alueille. Näin Mhy jäsenet saisi suoraan tietoa pohtiessaan päätöstä kuulua MTk hon.

Mietittäväksi tulee, haluaako metsänomistaja kuulua metsäpalvelujen ostamisen takia MHY n, jos MTK jäsenyys tulee automaattisesti MTK n halusta ilman metsänomistajan myötävaikutusta ja päätöstä

Koillismaalla, erityisesti Kuusamossa on tapana puhua säätöaurauksesta, vaikka se tehdään uudistusaloilla todellisuudessa puhtaasti epäkelvolla piennarauralla yhdessä asennossa pyrkimättä palletta tekemään.

Piennaraura on siipimuodoltaan sellainen, ettei se sovellu palteen tekemiseen. Piennarauraukset aiheuttavat vain kuntan ja kantojen siirtoa sivuun ja kivien mekaanista nostelua ylös. En ole Kuusamossa nähnyt yhtään maanmuokkauskohdetta, jossa piennaraura olisi saatu niin syvälle, että metsänmuokkaus olisi onnistunut ja täyttänyt metsänhoitosuositusten palteen muodostuksen määritelmän palteen osalta ja istuttaminen olisi tehty palteeseen.

Kivennäismaata sisältävä palle on soistuneilla kankailla elintärkeä pienien taimien kehittymiseksi tulevaisuuden metsiksi. Palle metsänuudistamisen yhteydessä kuivattaa soistuneisuutta mahdollistaa kasvuun lähdön kylvössä tai istutuksessa sekä tärkeän maanlämpiämisen kasvukautena. Erityisesti oikealla hyvällä maanmuokkauksella saadaan maan, jossa juuret on, lämpiämään kasvulle otolliseen lämpöön.

Kuusamolainen säätöauraus haitallinen metsän omistajalle. Säätöaurauksella piennarauralla saadaan välillä pahan näköistä jälkeä hakkuutähteiden, kantojen ja kivien noustessa keoiksi ilman kivennäismaata.

Metsänmuokkaukseen soveltumaton piennarauralla tehty säätöauraus tulisi korvata hienojakoisilla soistuneilla alueilla kaivurimätästyksenä (ojitusmätästyksenä) tai palleaurauksena palleauralla.

Säätöaurauksella (piennarauralla) on saatu aikaan isot taloudelliset vahingot metsänomistajille ja myös valtiolle Kemera- tukien hukkaan menemisenä. Metsänomistajille usein vahingot paljastuvat taimikoiden soistumisina ja taimien kasvun hiivuttua puiden kuollessa.

Miten suomen metsäkeskuksen tulisi puuttua Koillismaalaisen säätöaurauksen epäkohtiin ja käytön vastuullisuuteen?

Meille metsänomistajille tulee suuria ongelmia, jos asioistamme kukaan huolehdi. Me metsänomistajat haluamme parempaa kunnioitusta valtiovallalta, se kai liene jo politikoillakin ymmärrettävissä.

Suomen metsien kasvun lisäys kääntyy koko metsätaloutta vastaan yllättävän äkkiä. Jos uusia huomattavia metsänkäyttömuotoja ei käynnistetä aika pikaiseen aikatauluun, metsätalouden edellytykset heikkenevät ja muutamat yritykset mittaavat metsänomistajien metsävaroja jopa härskein keinoin. Puunhinta on auttamattomasti kohta syöksyssä, jos emme saa puunkäyttäjiä lisää.

Meidän metsänomistajien tulisi miettiä, onko Metsäyhdistyksen toimista metsänomista vastaista (Suomen Metsäsäätiö menekin edistämismaksu), kenen hyöty tänä päivänä?

Tietenkin pitää huomioida Metsäsäätiön yksittäisten panostuksien positiivinen vaikutus, kuten tutkimuksen ja metsäalan koulutuksen tukeminen.

Kuitenkin metsäteollisuuden kannalta menekinedistämismaksu laskee puunhintaa ja metsänomistajat kärsivät.

Tätä se tekkee, kun MHYt on värkänny 2-4 senttisten energiapuiden kanssa ja metsäteollisuus suorittanu aivopesua metsänomistajillle ja lopannu siinä sivussa osan politikoista.

Metsänomistajien koulutusta ja neuvontaa tulee lisätä ymmärtämään oma metsätaloudensa muigen haaskalla kärkkyvien häätämiseksi ajamasta omia etujaan metsänomistajien metsissä.

Tuossa toisessa ketjussa jo kirjoitin, täällä Koillimaalla on päätehakkuulla kantohinta verrattuna kuitupuun kantohintaan yli 10 euroa enenpi myytäessä energiapuuksi mahdollisimman kuivana vähällä veellä. Onnistuu pienellä suunnittelulla ja vaivalla.

Lopettakaa jo ymmärtämästä energiapuuna metsä, jossa korjuukulut kiintoa kohti nousee jopa yli 15 euroon kuutiolta. Pitää ym,märtää, että kaikki, mikä kasvaa, ei ole nykysin järkevää värkätä laaniin ja käyttöpaikkoihin.

Taas tullaan siihen, että risuista saadaan paras hyöty maahan kaatamalla ja samalla vitikon hoidellessa tulevan metsän laatua.
Ensiharvennuksilla runkokoko alle 70 lrt on täysin kannattomatonta toimintaa.

Mielestäni metsä kannattaisi opetella kasvattamaan taloudellisesti myös ilman kemera- tukia. Nyt kyllä voi hyödyntää tuet, jos järkevä metsänomistaja on.

Niin tuosta Timpalle, joka on hienoja kannanottoja näpryyn unohtaen tehny. Parerinraaka-aineestä 30 miljoonasta kuutiosta voi hyvinkin siirtyä 10 milj kuutiota sahoille 15 vuodessa. Lopputulos on näin ennustettavissa. Paperi- ja selluteollisuuden varaan ei kannata laskea.

Sitten tulee huomioida paranevan metsänhoidon vaikutukset, suurin mahdollinen hakkuusuunnite tulee nousemaan lähes 100 miljoonaan kuutioon 15 vuoden aikana.