Käyttäjän Santtu kirjoittamat vastaukset
-
Täällä kaivataan uutta metsänomistajien etujen ajajaksi todellista järjestöä. Metsälehden palstalaiset ovat metsänomistajien parhaimmistoa.
Metsänomistajat voi tulla enemmistöksi MTK järjestöön, kun oikein hullusti käy MTKn mielestä.
MTK järjestön osuustoiminta-ajatukset ja perhemetsätalous sopivat hyvin maamiesseurojen kokouksiin.
On hienoa huomata, että täällä kaivataan uutta metsänomistajien järjestöä, joka on aidosti metsänomistajan puolella. Metsänomistajien joukkovoima tulee kaatamaan koko MTK ideologian, jos MTK kellokkaat ja vanhakaltaiset luulevat jotain itsestään.
Jopa 700000 metsänomistajaa on paljon enemmän kuin 150000 muuta, ett silleen ”Rane”
MTKlta olen aina kaivannut metsänomistajan edun mukaisia tekoja, avoimuutta, tiedottamista ja oikeaa metsänomistajien etujen mukaista vilpitöntä asennetta MTKn haluille. Historiallisesta painolastista MTKn tulisi päästä, mutta miten.
Ilmeisesti MTK tuli ymmärtämään, olisihan metsänomistajille pystyttävä esittämään, kenen puolella milloinkin MTK on. Tiirolan Maaseudun tulevaisuudessa 6.11 esittämä kuvio on ymmärrettävä kuin aikaisempi kirjoitus, jossa metsänomistajan arvo on 1/5 osa maanviljelijän arvosta MTKn suunnitelmissa. Metsänomistajilla ei ole pitkän ajan kokemukset MTKn toiminnasta kovin mieltä kohottavia. Metsänomistajille ei annettaisi samoja oikeuksia kuin maanviljelijöille. Miten eriarvoisuuden metsänomistajat voisi hyväksyä.
MTK näyttää yrittävän iskeä helpommin otettavaan, metsäpalvelujen tuottajaan, MHY järjestelmään. MHYn valtuustot on miehitetty MTKn omilla kellokkailla jo aikaisemmin valmiiksi ja näin on helpompi käyttää MHY järjestelmän heikkoa hetkeä.
Toivottavasti näin MTK ei tuhoaisi perinteistä metsänomistajien metsäpalvelujen tuottajaa, omaa metsänhoitoyhdistystä ja koko järjestelmää.
Aikaisemmin MTKlla on ollut alle 10000 varsinaista metsäjäsentä. Metsänomistajia on kuitenkin yhteensä yli 700000.
Jotenkin MTK järjestön MHYn jäseneksi otto vaikuttaa keinotekoiselta korvikkeelta MTK järjestön haluille saada metsänomistajat jäsenekseen rahoittamaan MTK toimintaa. Ei kyllä kovin hyvää arvosanaa voi antaa MTK järjestölle suhtautumisesta metsänomistajiin tällaista järjestö kaappausta suunnitellessa ilman yhteyden ottoa metsänomistajiin.
MTK ei sitten itsekään uskonut, että metsänomistajat lähtisi jäseniksi MTK järjestöön kuin maanviljelijät aikoinaan. Maatalous ja metsätalous ovatkin täysin erilaisia aloja edunvalvonta mielessä. En usko tällaiseen MTK tyyliin, joka tehdään täysin toisinpäin kuin päämiehen edunvalvonta on muilla aloilla järjestetty.
Miten MTK pystyisi metsänomistajan vilpittömään edunvalvontaan?
Entisillä riistanhoitopiireillä on ollut neuvonta ja valistusvastuu järkevän hirvikannan pitämiseksi. Se, onko kannan hoito silloinkaan onnistunut, on asia sinänsä.
Maanomistajalle kuuluvan metsästysoikeuden maanomistaja on perinteisesti ”vuokranut” sen pois itseltään toistaiseksi voimassa olevilla tai 5-25 vuotiailla sopimuksilla. Metsästysoikeus on yleisemin luovutettu ilman vastiketta.
Maanomistajan kannalta talvisen hirvikannan määrän tavoitteesta ei ole sopimuksissa lähes koskaan ole sovittu. Metsänomistajat ovat siirtäneet metsästysoikeutensa metsästysseuroille ja seurueille yleensä kaikkea metsästystä koskien. Näin vuokralaiset pystyvät käyttämään kaikin puolin metsästysoikeuksia maanomistajan puolesta.
Nyt näyttää, että metsästäjäliitoilla on intressit pitää hirvikanta maksimaalisena vain hirvikannan tuotto huomioiden. Maanomistajien metsien tuhot ei kiinnosta metsästysoikeuden haltijoita kuin pitäisi vastuullisien vuokralaisten toimia.
MTK ja Suomen Metsästäjäliitto eivät aja maanomistajan tarkoituksenmukaisen metsänomistajien edun mukaisesti. Edellisillä ei ole otetta metsästäjiin niin, että hirvikantoja pyrittäisiin ajattelemaan metsän kestokyvyn mukaan. todellisuudessa. MTK järjestön korulauseet ei vakuuta metsänomistajaa.
Kyllä Santtu on perehtynyt, mutta vain Kainuussa ja Pohjois- Pohjanmaalla enimmäkseen nykysin olen mukana ollu monenlaisissa virityksissä, aika tuttua on 🙂
Pitää muistaa, että Metsänhoitoyhdistyksillä on paras infran tieto ja yleensä eniten suhteita alueen metsänomistajiin. Uskon, että MHY työntekijöillä on tietoa, mutta sitäkään ei ole suljetuilla markkinoilla ollut aina tarpuullista käyttää. Töiden tehokkuus ja taidot saada aliurakoitsijat on aika bratkasevaa. Se, miten paljon metsäpalveluissa tarttee miestyötä, on se, missä tehokkuus tullee näkösälloe.
Osakaskunta on pitänyt silloin tällöin ”opintomatkoja” joista osakaskunta on kustantanut yli puolet kaikista kuluista.
Opintomatkalle osakas on voinut ottaa mukaan yhden perheenjäsenen joka perheessä jossa yhteismetsäomistuksia on.Juuri niin Timo Heikki, nyt yhteismetsä pyrkiikin osakaskunnan jäsenten lisäksi antamaan etua sellaisille, mitä yhteismetsälaki ei hyväksy. Yhteismetsästä hyötyjien määritelmä on sanottu tarkkaan laissa. Tämä perheenjäsen määritelmä ei kuulu yhteismetsän toimiin, vaikka monet ilmeisesti ohjesäännöissään sitä viljelevät. Laki menee ohjesäännön yli.
Omistusten suuruus yhteismetsissä vaihtelee osakastiloittain ja kaikki osakkaat ei voi ottaa yhtä ns. perheenjäsentä hyötymään osakaskunnan rahoituksesta. Muutenkin Timo Heikin yhteismetsässä näyttää olevan tärkeälle sijalle sellaisia asioita, joiden kuuluminen yhteismetsän toimiin on arveveluttavaa.