Käyttäjän sammeli kirjoittamat vastaukset
-
Itse en usko 70 kantohintaan tällä hetkellä.
Jos viitsii nähdä vaivaa ja tutustua sahaajien tuloksiin, niin voi helposti huomata kuinka hirveän kapea kate tukista jää.
Hinnan ratkaisee lopulta se mitä yhden m3:n saaminen tehtaalle asti maksaa. Leimikon kiinteiden kulujen osuus kuutiota kohti vähenee nopeasti ja lähes menettää merkityksensä kun leimikon koko alkaa olla selvästi toisella tuhannella kuutiolla. Ei siihen tukinhintaan mistään voi säästää 5-10 euroa kuutiolle. Kustannuksiahan pitäisi pystyä säästämään esim. 2000m3 tukkisaannolla 10000-20000 € ja se ei ole mahdollista yhdellä leimikolla oli se sitten kuinka hyvä tahansa. Halvemmalla saa ostaja tukkinsa ostamalla muutama hieman pienempi leimikko. Nuita 3000m3 leimikoita on kuitenkin arvatenkin varsin tasaisesti tarjolla joskaan ei ehkä kelirikkoleimikkoina.
1-3 €/m3 voi ostajalta löytyä jos leimikon haluaa.Ehkäpä se tuttu ostomies myös yrittää kääntää kivet, että pystyy pitämään mieluisan vakimyyjän tyytyväisenä. Monesti voi olla tilanne esim. että ostaja tarvitsee tietyn määrän erikoistavaraa toimituksiinsa. Ostomies pitkälti päättää keneltä tällainen tavara ostetaan.
On olemassa myös molemminpuoliseen luottamukseen perustuvia asiakkuuksia. Tästä varmaan pitkässäjuoksussa hyötyy niin myyjä kuin ostajakin.Tein jo ensimmäisen jatkuvan- (ainakin toistaiseksi jatkuvan) kasvatuksen leimikon.
35-40 vuotta sitten aurattu lehto johon istutettu kuusi, noin 10 ha:n kuvio. No sen arvaa, että heinä on istutuskuuset vähiin tappanut. Päälle on noussut kova koivikko 150m3/ha, erikokoista istutus kuusta epätasaisesti jakautuneena vajaa 50m3/ha. Koivikon alle on hiipinyt luontainen kuusentaimikko. Nyt hakkuussa on tarkoitus poistaa n. 100m3/ha koivua ja suurimmat jo isot tukkikuuset. Väkisellä tulee eri-ikäis ja -rakenteinen metsä.
Muuten en aio isommissa määrin hötkyillä näiden uusien mallien perään, erityis kohteissa ja koemielessä jonkin voin tehdä.Ihastelen Suorittavan selitystä asiaan. Todella harvoin keskustelupalstoilla, joku osaa asian kertoa noin ymmärrettävästi ja mielestäni puolueettomasti.
Tanelin kirjoituksetkin ovat kyllä aina pohdittua tekstiä.
Itse ymmärrän, että mitta liite on minimi vaatimuksia, joita ostajan täytyy noudattaa. Poiketa voi ainoastaan myyjän kannalta parempaan suuntaan. Pikkutukillahan näin on aika yleisestikkin, eli ostaja varmistaa selustansa huonommilla mitoilla esim 13 cm latvalla, vaikka käytössä sillä hetkellä olisikin esim 11cm:n mitta. Hakkuuoikeus kun yl, luovutetaan 2 vuodeksi niin pikkutukin mitoissa tapahtuva jatkuva vaihtelu loppukäyttäjän taholta johtaa puunostajan kannalta varovaisiin mittoihin.
Sekin on totta, mistä joku kirjoitti. Kuitua maksetaan joka kaupassa tukkina. Olen päässyt näkemään listan missä metsästäni on hakattu tukkia, josta saha on raakannut lähes 8% eli kuidulle tuli hyvä hinta. Toisinkin päin on myyjänä joskus tuntunut käyneen 😉
Sellaista enemmänkin katkonnassa mietin, että miten tukki/pikkutukki jaetaan. Mikäli ostajan tavoite on maksimoida sahatavaran määrää sen ehkä voisi katkoa näin. Esimerkki rungosta tulisi yksi tukki, yksi pikkutukki ja latva kuitu. No tässähän voi käydä niin, että isotukki katkotaan lyhyeksi esim 43 näin sen jälkeen saadaan vielä reilu pikkutukki sekin vaikka 43, lopusta tulee kuitu. Isotukki joudutaan katkaisemaan esim 17cm:n latvaan, että järeys riittäisi vielä pikkutukkiin. Tässähän menee 1,2 metriä isoa tukkia, pikkutukin hinnalla. Toisella tavalla katkottuna rungosta sahattaisiinkin esim 55 tyvitukki ja 2 kuitua. Sahalle menevän tavaran osuus nousee, kuidun määrä vähenee, mutta miten käy isännän tilin? En tiedä. Joskus kun vielä näkee, että iso- ja pikkutukki ajetaan samaan pinoon. Mikäli niistä sahataan vielä samoja tuotteita niin eikö järeällä pikkutukilla saada hurjasti parempi kate kuin minimi isollatukilla?
Isotukki on lopulta se mikä tilin koon ainakin aukolla määrää.Kiinnostaisi tietää kyseisen leimikon, leimikkotekijät.
Puumäärä puu-/puutavaralajeittain, rungon keskijäreys, maapohja ,kangas/muuttuma/turve ym. Se antaisi mielestäni paljon paremmat mahdollisuudet arvioida hakkuun onnistumista kuin kertomukset millaisia puita pinossa oli.
Mikäli kovin paljon ilman selkeää syytä poikkeaa keskiarvoista niin voi perustellusti alkaa kyselemään mikä on mennyt vikaan.Aina olen saanut tavaralaji hinnoittelulla paremman hinnan kuin kokorunko tarjouksella. Samaltakin yhtiöltä olen joskus saanut molemmat tarjoukset. Tuntuu, että kokorunko hinnoitteluun sisältyy aina riskilisä siitä, ettei tukkia tulisikaan.’
Luottamus on tosiaan tärkeä asia puukaupassa. Siksi en olekkaan yleensä isosti kilpailuttanut leimikkoja (joskus toki tsekannut tilanteen) tuttu ja molemminpuoliseen luottamukseen perustuva puukauppakumppani onkin mielestäni yksi tärkeimmistä asioista. Puolin ja toisin ollaan tarpeen tullen joustettu.
Sitä ihmettelen, että jos on tarkoitus ollut tukkia kuiduksi tehdä niin miksi on ajettu tukin mittaan. Leimaus selosteessa on aina kyseessä vain arvio, mikä voi heittää reilustikkin. Pinonpäästä katsomalla ei voi sanoa onko kyseessä tukki. Eri asia on jos runko on kokonaan nähtävissä ja pyöritettävissä. Onneksesi jokaikinen hakattu puu löytyy koneelta sekä se millaista tavaraa siitä on tehty, järeydet ja pituudeetkin pölkylleen.
Mikäli kyseessä on ollut ammattitaitoinen konemies niin epäilen laatuvikaa, havutukista kun on olevinaan pulaa tällähetkellä.Tuo oksa kasojen yliajaminen on selvä ja jokakerteinen juttu. Hakkuukone pui ns. allensa koneiden kantavuutta lisäämään. Ei motolla hakatuista latvuksista juuri jää polttopuuta.
Ei kukaan ole niin tyhmä, että jättää kuidun tekemättä puhumattakaan piilottamisesta. Miettikää hieman, pölli on jo kourassa ja käytännössä tehty eli kustannus on jo syntynyt. Tekemättä jättämisellä konemiehellä jää taksa saamatta, yhtiöllä pölli ja rungonjäreys alenee, eli hakkuutaksa kasvaa. Eli kuluja niin tekijälle kuin ostajallekkin.
Minun mielestäni 100 € on kyllä olemattoman huono hinta, jos sen eteen pitää tehdä jotain metsässä esim. jatkettu kiertoaika, tiheässä kasvatus tms.
Jos oletetaan, että pysty hinta on n.60€. Siihen tupla hakkuu kulu kun pitää tehdä metsurityönä. Sitten puutavaran ajattaminen tehtaalle. Alkaa tehdashinta pyöriä 80-90 tietämissä. Lisäksi pitää otta huomioon, että kun järein ja halutuin osa leimikosta myydään muualle, niin jäljelle jäävän leimikon puuston arvo ja haluttavuus laskee, mikä on myös laskettava kuluksi. 5 – 10 €/m3 voi olla lähellä todellista hyötyä. Ok jos voi saada tekemättä mitään, mutta muuten taitaa olla – merkkistä tuottoa.Kunttakerroksessa on myös iso osa typpivaroista, pieneliöstöstä ja mykoritsoista. Muokkauksessa on tavoite kääntää kaksi kunttakerrosta (ravinto pankki) päällekkäin ja sen päälle kivennäismaata.
”Kyllä me protestanttiset suomalaiset olemme rehellisiä. Kenelläkään ei ole edes tullut mieleen kuutamourakointi.”
Kyllä monesti on esim. konetyötä ehdotettu pimeänä. Mieleenikin kyllä on tullut monestikkin, mutta ei kaikkien mielihalujen mukaan voi elää. Moni muukin asia houkuttaisi. Itsekkin olen ajatellut, että jos ei rehellisellä pelillä tule toimeen niin ei sitten. Senkin tiedän, että rehellinen maksaa samalla veroja niiden puolesta, jotka veroja kiertävät. Kuka on epärehellinen pienessä on sitä myös yleensä suuremmissa asioissa. Ei tarvitse olla muita parempi tai yltiörehellinen jos pyrkii elämään yhteisten sääntöjen mukaan. Arvostan aloittajaa tässä asiassa.