Käyttäjän sammeli kirjoittamat vastaukset
-
Mettämiäs, ei kannata ottaa asiaa liian henkilökohtaisesti. Kun anonyymisti keskustellaan. Loukkaus ei ollut tarkoitus.
Sen myönnän, että kyyniseksi joskus itsensä havaitsee kun huomaa vaikka minkälaista kuittitehtailijaa ja neuvojaa. Vastikään eräs tuttava kertoi kuinka oli sujuttanut velkansa naapurille antamalla tälle moottorisahan ostokuitin kun ei itse ollut metsänomistaja eikä siten oikeutettu sitä vähentämään. Naapuri tietysti haki alvit ja vähennykset takaisin, eli valtio, eli me maksoimme tämänkin velan.
Pitkässä juoksussa kuitenkin pärjää aina se joka pyrkii asiansa hoitamaan.”Jos olette unohtaneet työhuonevähennyksen, hakekaa ihmeessä vero-oikaisulla vähennykset jälkikäteen (tämän vuoden loppuun mennessä tehdyllä oikaisulla saa vähennykset v:sta 2008 lähtien). Jos puolisolla on oma tila ja hän tekee oman veroilmoituksen, hänkin saa oman työhuonevähennyksen. Samalla oikaisulla kannattaa hakea muutkin mahdolliset ”unohdukset”, kuten esim. vapaa-ajan tapaturmavakuutukset (oma ja perheen jäsenten), nettilinjakustannukset (jos on sähköinen metsäsuunnitelma tms.) yms. jos ovat jääneet aikanaan vähentämättä”
Ei verotus sitä tarkoita, että kaikki vain voi laittaa vähennyksiin. Sen vain on vähennettävää mikä todellisuudessa liittyy metsätalouteen.
En suosittele tänne antamaan neuvoja siitä kuinka veroja kierretään, tai harmaalla alueella liikutaan.
Rehellisesti kun pyrkii menot ja tulot kirjaamaan saa lisäksi maksaa myös niiden verot, jotka näin ei toimi.
Tämä koko yhteiskunta perustuu luottamukseen, jota aina osa porukasta käyttää väärin.Keskustelin vasta erään Metlan tutkijan kanssa ja kerroin juuri tästä asiasta. Hän sanoi, että kasvumalleja korjataan kaiken aikaa tiedon karttuessa. Ongelmia tuottaa kun kerätään keskiarvotietoa. Hyvin ja huonosti hoidettujen metsien kasvussa on iso ero.
Omasta kokemuksestani tiedän, että ms antoi silloiselle tilalleni kasvuksi noin 800m3. Kun suunnitelma uusittiin oli toteutunut kasvu ollut noin 1500m3. Nuoria metsiä tuossa metsälössä oli noin puolet.Pitkästä aikaa jouti pöllimettään. Kolmisen viikkoa pakkanen pysytellyt pääosin -15 ja -35c asteen välillä. Viime yönäkin liki -30 oli pakkasta. Kyllä huomasi, että puut oli liki umpijäässä. Ms200 sthil ei meinannut saada lastua puraistua irti millään. Ranne kipeytyi kun 200 runkoa saattoi pölleiksi. Koko ajan piti sahaa työntää puuhun.
Aamusta jo sää lauhtui reilusti. Kylmä ei kyllä haittaa, mutta alaselkä meinaa paleltua.
Käynnistys naru (kynnet) meinasi jumia ja tyhjäkäynti oli välillä hakusessa.
Olosuhteiden ja pääosin vehkeidenkin kanssa kyllä hyvin pärjäsi, mies vaan vieraantuu nopiasti ruumiillisesta työstä. Kelkka kyyti oli kyllä turhan kylmää.”Bonvestan (UPM) sivuilla on myynnissä metsätiloja seuraavasti
Kainuu 121 kpl, joista 7 taitaa olla myytyjä. Osa palstoista tainnut olla myynnissä jo pitkälle yli vuoden, ehkä jo kaksi.
Pohjois-Pohjanmaa 32, joista 2 myyty.
Pohjois-Karjala 61 kpl, joista myytyjä 2.
Pohjois-Savo 15 kpl
Keski-Suomi 1 kpl”Kyllä tuolla kauppoja tehdään kaiken aikaa, itsekkin. Palstat poistuvat myynnistä kun kauppakirjat on tehty. Lisäki noilta alueilta tulee ehkäpä? 80% kaikista myyntiin tulevista tiloista. Täyttä totta on, että hajonta tilojen kesken on suurta, hoitamaton tila ei tuota.
A.Ahtikoski on muuten metlan tutkija, joka on perehtynyt metsätalouden kannattavuuteen ja lienee puheissaan tukeutuu kokemuksiinsa. Tuotos eroista ei kannata edes puhua sillä se on facta, että etelässä kasvu on liki tuplaten, mutta kirjoitinkin tilanteesta jossa sijoittaja ostaa metsää.
Hyvä aura-alueen 02 khl. mt-pohjalla kasvaa kohtuudella 10m3/v/ha. Mikäli tällaista maata ostaa 1500€ ha hinnalla (70-100m3/ha) ja muutaman vuoden kuluttua pelkällä ensiharvennus tulolla maksaa karkeasti puolet pois ja 15v kuluttua 2 harvennuksessa tekee jo mukavasti tuloakin. Mielestäni taloudellinen tuotto on varsin hyvä. Vastaavasti, mikäli joutuu maksamaan samaisesta metsästä esim. 4000 €/ha ei hyvälläkään kasvulla ensiharvennuksella merkittävästi tilaa maksele, pöllin hinta kun on liki sama jokapuolella maata. Sijoituksen tuottoa laskettaessa nopealla pääoman kuoletuksella on suuri merkitys.Kotitalous vähennys on lähes suora tuki rakennus/remonttifirmoille. Toki muillekkin. Pääomatuloa rakennusyrittäjä (myös muut yrittäjät) on voinut nostaa pääosin verovapaana. Eli suoraa ja isoa tukemista verovaroin. Finnvera takaa reaalisesti miinuskorkoisia lainoja, verovaroin tietysti. Tukea maksetaan kaikilla aloilla. Huomioitavaa on kuitenkin, että itse tukeminen ei ole itsetarkoitus vaan tukien avulla valtio pyrkii ylläpitämään toimeliaisuutta taloudessa ja tavalla tai toisella hyötymään itsekkin.
Nythän laki antaa mahdollisuuden jokaiselle liittyä mihin mhy:n haluaa tai vaikka kerätä oma porukka ja perustaa uusi mhy.
Sittenpä voisi ajaa omia asioitaan ja luonnollisesti saada suuria muutoksia aikaiseksi.”Jos Lapissa saa istutusinvestoinnin hinnalla ostaa monta hehtaaria valmista taimikkoa, on järkevämpi ostaa taimikkoa ja käyttää muualla halvempia uudistusmenetelmiä” sanoo Reima Ranta.
Onkohan tuo aivan niin? Ensinnäkin sen taimikon kasvaminen päätehakkuukypsäksi metsäksi voi viedä kolminkertaisen ajan Etelä-Suomeen verrattuna. Toisekseen siellä Lapissa ovat korjuukustannukset pitkistä etäisyyksistä johtuen selvästi suuremmat, mikä itsestään selvästi pudottaa puukuution hintaa. Toki metsänomistajan omat kulutkin ovat pitkistä matkoista johtuen moninkertaiset. Saattaa jopa johtaa siihen, ettei halvemmista lajikkeista saa käytännössä lainkaan kantorahaa. Siis metsänomistaja saisi odottaa hakkuutuloa vaikka 120-150 vuotta. Melkoinen riskisijoitus. Minkälainen korko RR:n laskelmissa tulee?
Jos ei tiedä niin ei kannata arvailuja tänne kirjoitella.
On vissi ero kasvattaa metsää esim. etelä-lapissa kuin suojametsä alueella.
Täällä kyllä päästään viljelymetsissä ja hyvällä hoidolla 60-70 vuoden kiertoaikoihin, 5-6m3 vuosituotoksella.
Motti ohjelman yksi tekijöistä A.Ahtikoski arveli eräässä metsäillassa puuntuottamisen ostopalstalla olevan kannattavinta P-Pohjanmaa/Kainuu korkeudella. Ha-hinta on rajusti halvempi kuin etelässä ja kasvu tuo sijoitetulle pääomalle parempaa tuottoa kuin nopeampi kasvuisissa, mutta ylihintaisissa etelän metsissä.Toivottavasti selvyys asiaan saadaan. Se on loppujenlopuksi molemmille osapuolille (ostajille ja myyjille) paras mahdollisuus luottamuksellisten suhteiden luomiseen.
”Tässä tapauksessa kuusikuitu ei mennyt ostavalle yhtiölle vaan myyvät sen edelleen ja nähtävästi todella hyvällä katteella ? Mitkä tahot/tehtaat missäkinpäin kuusikuitua käyttävät ?”
Tällaiset heitot, jotka voi lähteä totena elämään (heti muutama tarttui tähän totuuteen) kannattaa jättää pois.
Helposti käy niin, että varsinainen asiakin luetaan ”nähtävästi todella hyvällä” luulotteluun kuuluvana.
Se joka on seurannut metsäteiollisuuden menneitä vuosia ja etenkin kuusesta tehtävän hiokkeen ja siitä valmistettavan paperin ongelmia, tietää heti, ettei välissä voi juurikaan katteita olla jos lopputuotekkin tuottaa tappiota. Miksi kukaan maksaisi toiselle yhtiölle esim esitettyä 45€/m3 jos hankintana samaa puuta joudumme myymään noin 30€ kuutiohinnalla.Muuten ollut mielenkiintoinen keskustelu ja aivan asiallinenkin. Sellaiseen kuitenkin olisi aina hyvä kiinnittää huomiota, että ei kaikissa asioissa lue ja usko vain sitä mikä tukee omaa näkemystä ja tyrmää vastakkaista. Kuitenkaan täällä kukaan muu kuin asianosainen ei liene tunne tapausta tarkemmin. Keskustelujen luonteeseen pitääkin kuulua, että asioita nostetaan esiin molemmin puolin niin esitetyn väärinkäytön kuin siihen mahdollisesti johtaneiden syidenkin kannalta.
Minulla kiinnitti huomion Kujalan esityksessä kohta jossa joku yleisöstä kysyi ”pitääkö jatkuvankasvatuksen metsät hakata aina talvi hakkuina”. Kujala ohitti kysymyksen hyvin keveästi eikä pitänyt asiaa ongelmana. Se ei ehkä ole suuri ongelma miehelle jolla on 2500 ha metsää ja tuollaisia 90-270 hehtaarin kerta leimikoita ja myy puuta taatusti vuosittain. Tottahan tuollaisille ottajia löytyy. Miten tavallisen isännän muutaman ha:n leimikot silloin tällöin. Nytkään ei saa aina ja kaikkialla talvileimikoille tarjouksia. Entä jatkossa kun kaikki pitäisi hakata vain talvella.
Kujalankin toteama hinta leimikoillansa oli harvennuksen ja aukon puolivälistä. Eli talvileimikon ero kesään on noin 3 € ja harvennuksen ja aukon ero 4-6€ eli erotus kesä leimikkoon on 7-9€/m3. Käytännössä hakkuista saa siis hieman vähemmän kuin keskim. kesäharvennuksesta. Kelirikkoleimikon hinnoissa ero on vielä muutaman euron lisää. Kuitenkin pitää muistaa kuinka isoja leimikoita Kujala vuosittain myy. Mikäli kohde olisi kesällö aukoksi hakattava niin 300m3/ha leimikolla tulo olisi noin 2500€ suurempi kuin saman leimikon talvella tehtävässä jatk.kasv.hakkuulla. Korkohan se pitäisi tuolle erollekkin laskea.
Toinen asia on, että Kujala lienee hakkaa nyt metsiä joiden puusto on aikaan saatu jaksollisen kasvatuksen menetelmillä ja siitä nuo hyvät vuosi tuototkin. Epäilen seuraavalla hakkuuu kierroksella tulojen oleellisesti putoavan.
En silti olis menetelmää sopivilla kohteilla tyrmäämässä, mutta epäilen kelpoisuutta yleismenetelmänä.