Käyttäjän sammeli kirjoittamat vastaukset
-
Sopimusasiakkuuden hyöty mitataan ennenmuuta huonona aikana. Hyvänä aikanahan kaikki ostaa ja kaikki kelpaa.
Kyllä itsestäni tuntui hyvältä kun sain myytyä talvileimikon käypään hintaan samalla kun olen tietoinen monen kaupitelleen vastaavaa turhaan. Talvileimikoiden ostomahdollisuus oli hyvin rajallinen, mutta yhtiö aikoi käyttää mahdollisuutensa sopimusasiakkaiden ja jäsenten tarpeisiin, muille lienee luvassa ”ei oota”.
Toki takuuhinta turvaa kaupan, aina saa parhaan hinnan, viimeistään takautuvasti, tietysti sekin osaltaan nostaa kannattavuutta.Sama juttu joka vuosi, tuijotetaan pituuskasvua ja ajatellaan, että se on yhtäkuin puuston kasvu. Kuitenkin pituuskasvu määräytyy lähes kokonaan edellisen kesän säiden perusteella. Silmussa on olemassa jo kaikki uuden vuosikasvaimen perusteet. Varsinainen puuston kuutiokasvu syntyy luston paksuudesta eikä ohuesta latvakasvaimesta. Tähän lustonpaksuuuteen vaikuttaa kasvukauden olosuhteet ja lämpösumma. Kuutiokasvu jää varmasti tänä kesänä keskimääräisestä jälkeen ensi kesänä sitten vuosikasvaimetkin ovat hieman lyhyempiä, mutta mahd. lämpimänkesän ansiosta kasvu voi olla huomattavasti tämänkesäistä parempaa.
Sen muistan oppineeni, että huonona kesänä kasvu m3/ha voi jäädä jopa 30-50% keskimääräistä alemmaksi ja vastaavasti hyvänä vuonna paremmaksi eli hyvänä vuotena kasvun ero huonoon voi olla jopa kaksinkertainen, lapissa jopa moninkertainen.Eikös mhy nimenomaan muistuta aina kilpailutuksen tärkeydestä. Itse teetin yhden tmh kohteen yhtiöllä (ml). Sain tarjouksen kun aliurakoija metsuri oli ensin käynyt katsomassa mihin hintaan yhtiölle tekee. Tarjouksessa oli 10% liukuma suuntaan tai toiseen. Hinta oli 400€/ha. Sitä en tiedä mitä yhtiö otti välistä, mutta hinta oli kohtuullinen ja jälki hyvä.
Itselläni on kuivahkon kankaan männikkö,joka on.n.20 vuotta vanhaa.Sain sen perinnöksi.Alueella oli varmaan 10 000 runkoa/ha.Alueen koko on 9 ha. Hakkasin roinan energiapuuksi kokorunkona parivuotta sitten.Nyt näyttää kasvu pysähtyneen.latvakasvu on lyhyttä,ja jokunen mänty on kuivanut latvasta.Mistä luulette johtuvan?
Toki varmantiedon saisin neulasnäytteestä.Boori,vai typpivika?Voi olla, että kyseessä on boorin puutos. Tulee kuitenkin mieleen kun kyse on nuoresta metsästä ja ongelma syntynyt voimakkaan raivuun jälkeen, että voisiko kyseessä olla liiallinen typenmäärä suhteessa muihin ravinteisiin. Raivuutähteen lahotessa ja kilpailun vähetessä typpeä on tarjolla yltäkyllin. Saman laisia ongelmia olen humannut pohjoisen suomen aurataimikoissa jossa paksu ja erittäin ravinteikas kuntta kerros käännetään kaksinkerroin ja päälle kiveinnäismaa johon taimi istutetaan. Kunttakerroksen hajotessa typpeä vapautuu valtava määrä, mutta orgaanisessa aineksessa muiden ravinteiden määrä suhteessa typpeen on alhainen, Jukka Valtanen opetti, että 5-10 cm paksu kunttakerros sisältään metsikön kiertoajan tarvitseman typen. Olen myös ollut huomaavinani, että ongelmat alkavat hävitä kun puusto varttuu reilusti pöllikokoon. No kovin paljoa varttuneempia auraus alueen metsiä ei liene olekkaan.
Kokonaisuudessaan boorin rajoittaa puuston kasvua ja heikentää laatua jo paljon ennen kuin puutos oireet ovat selkeästi näkyvillä. ns. terveissäkin metsissä boorilisäyksellä voi saada ihmeitä aikaan.Itse yllätyin suurisa eroista jäsenmaksujen suhteen. Metsiä on 2 mhy:n alueella, karkeasti ottaen saman verran molemmissa. Toisesta maksu pikkuisen yli 100€ ja toisessa hieman vajaa 300€. Pistää jo kovasti miettimään maksua ja lisäksi sitä mikä selittää suuren eron. Pienemmän maksun mhy:n palveluja olen useinkin käyttänyt välimatkasta johtuen. Koti mhy:tä harvemmin kun voin hoitaa asiani itse.
”Mitä me omatoimilannoittajat nyt levitetään? Tietääkö joku, onko muilta firmoilta saatavissa vastaavaa lannoitetta?”
Tämä kiinnostaa minuakin. Onneksi olen jo aikalailla lantaa huiskinut metsiin, mutta harmi homma silti.
Jospa joku toisi ulkomailta…”Laskeskelin joskus varsinaisten korjuukustannusten eroa runsaspuustoisella harvennuksella ja päätehakkuulla. Oletuksena oli, että harvesterin käyttötuntikustannus on 100 euron kieppeillä. Vaihtelu on tietysti suurta, mutta jos päätehakkuulta lähtisi 50 mottia tunnissa, olisi hakkuukustannus 2€/m^3. Ajokoneen tuntihinta on ehkä 80 €:n tuntumassa, joten karkeasti arvoiden korjuukustannus on alle 5 €/kuutio päätehakkuulla Etelä-Suomessa. Metsätilastollisesta vuosikirjasta varmaan löytyy jo viime vuodelta ajankohtaiset ja keskimääräiset hinnat.”
Omat kokemukseni ei kyllä tue tätä laskelmaa. 400-500 mottia tuurissa on kyllä mielestäni vähintäänkin kaksinkertainen todelliseen tuotokseen.
Suorittavahan tämän tietäisi samoin keskim.korjuukustannukset, itsekkin uskon tietäväni, mutta Suomi on pitkä maa ja metsät kovin erillaisia. Toki kirjoittaja mainitsikin alueeksi etelä-suomen, joka ei ole erityisen tuttua minulle.Nytpä yhteistyösopimus onkin arvossaan. Talvileimikko meni kaupaksi kun vain asiaa kysäisin ”sinulla kun on se sopimus niin ostetaan”
Naapurin jk hakkuuseen tarjous oli hieman alle 2 harvennuksen hintojen, ei ollut tehnyt kauppoja.
Mihinhän perustui odotukset aukkoa paremmista hinnoista? niitä ei taideta nähdä.2007-08 Puukaupan hulluna vuotena, eräs ostaja ratkaisi ison pääosin aukko leimikon itselleen maksamalla harvennuksista aukon hinnan.
Vuosittain olen kauppaa tehnyt, eikä myöhemmin vastaavaa ole ollut tarjolla hyviinkään leimikoihin. Pois lukien pienet n. 1ha:n kokoiset aukon vieressä olleet harvennukset.
Kauppakirjoista katsoin, että kyllä ne myös on kaupalle kirjattu harvennuksena.
On olemassa markkinatilanteita ja markkinatilanteita.
Tiukkaa teki, että nyt sain edes hyvän kesäleimikon myytyä. Aukko (mät) olisi kyllä mennyt, mutta 03 mä harvennus 8ha ei meinannut kelvata. Lupasi ostomies kuitenkin ostaa kun olen myynyt silloinkin kun ostajalla on omaehoisesti haluttanut ostaa. Kelvollisen hinnankin vielä sain ja ennenkaikkea oikea aikaisen harvennuksen. Huonona aikana yhteistyösop. nousee arvoonsa, hyvänä aikanahan puu menee aina kaupaksi.