Kansallispuiston puolella vanhoissa kuusikoissa olematon keskipuusto. Iänikuista kuusikkoa ja puusto kahtapuolen 100 motin hehtaarilla. Tukkia ei 15-25% enempää.
Kyllä Osaran aukeilla samaan 200 vuoden ikään korjataan 10 kertainen tukkisato muusta puusta puhumattakaan.
Se on toinen asia, että vanhat metsät on hienoja.
Sekin on täyttä kökköä, että hakkuut olivta pääosin soilla. Lähestulkoon kaikki oli kivennäismaita ja lisäksi reheviä korpia, Tuon voi jokainen katsoa kartoista, ei tarvitse väitellä.
Virhe oli liian korkeille maille istutettu mänty sekä ylipäätään korkeimmat huipujen ja pohjois rinteiden hakkuut.
Kaikki on tilastoista luettavissa, mistään ei tarvitse väitellä.

Joskus luontojaan eräs kuvio oli kuin uiva vesilintu. Sattui vielä olemaan joen rannassa ikäänkuin uisi joessa. Hakkuussa hieman auttamalla kuviosta tuli todella hyvän näköinen lintu ilmakuvaan. Voisinpa joskus laittaa kuvan siitä tänne.

Toivottavasti en muista nyt väärin ja anna väärää tietoa emeritus proffessori Jukka Valtasen nimissä, mutta toissa kesänä viimeksi olin samalla retkeilyllä hänen kanssaan. Käytiin tutustumassa Osaran ja muihinkin aukeisiin. Valtanen kertoi, että reilulla palleaurauksella saadaan aurauspenkkaan luotua ensimmäisen 10-15 vuoden ajaksi olosuhteet taimen kasvulle samanlaiseksi kuin luontojaan jopa 600 km.(myös E.kubin on asiaa tutkinut) etelänpänä. Kohollaan oleva penkka vapautuu lumesta selvästi aikaisemmin ja ottaa tehokkaasti vastaan auringon lämpöä. Penkassa juuriston lämpötila saadaan pitkäksi aikaa kasvun kannalta optimaalliselle tasolle, penkka kun lämpenee läpeensä (juuriston kasvuolosuhteethan ovat se keskeisin puuston kasvua rajoittava tekijä, ei ilmaston lämpö.) Paksukunntaisilla tai keveästi muokatuilla alueilla lämpötila ei koko kesänä nouse tarpeeksi. Muistinvaraista tässä Valtasen sanomassa on se oliko mätästyksen vastaava vaikutus 200 vaiko 300km. Eli karkeasti sanottuna Koillismaan korkeuksilta mätästämällä voitaisiin siirtyä eteläisen Kainuun korkeuksille, aurauksella vastaavasti etelä-hämeeseen. Senkin muistan, että aurauksen tuoma suuri hyöty hupenee nopeasti kohti etelää siirryttäessä, koska siellä kasvukauden pituus riittää luontojaankin lämmittämään maaperää. Taneli mm. kertoi kokemuksistaan Pudasjärveltä Osaran aukeilta. Nämä alueet eivät sijaitse kuin n. 100km oulua pohjoisenpana (pohjois-eteläsuunnassa), mutta alueiden korkeus, mannermaisuus ja humidisuus vaikuttavan sen, että esim. talvi on yli kuukauden pitempi kuin Oulussa ja kasvukausi vastaavasti lyhyempi. Säätöauraus tosin on selvästi käytettyjä menetelmiä kevyempi vaihtoehto, mutta myös palleauraus on haluttaessa yhä saatavissa.