Käyttäjän SamiSoikkeli kirjoittamat vastaukset
-
Sitä en edelleenkään ymmärrä, miten joku valittaa siitä, että nyt tuli metsäomaisuus julkiseksi. Onhan tuolla voinut käydä ennenkin metsässä kävelemässä ja katselemassa, miten naapurin metsä kasvaa, jokamiehenoikeus metsässä liikkumiseen kun Suomessa on.
Oikeastaan tuolla julkistamisella ei ole merkitystä. On täysin totta, että naapurin metsässä on kuka tahansa voinut käydä ottamassa koealat ja arvioimassa kuusikon kuutiot. ”On se naapuri vain eri mies kun ajelee mossella vaikka kymmenen hehtaaria kuusikkoa tilavuudeltaan 300 – 400 kuutiota hehtaarille! ”
Enemmänkin on merkitystä sillä, miten asia vaikuttaa tavallisen metsänomistajan elämään nyt ja tulevaisuudessa. Metsänomistaja on nimittäin se, joka kantaa kustannuksista huolta läpi pitkän kiertoajan täällä havumetsävyöhykkeellä. Tuulisina öinä ei saa nukuttua, kun mieltä painaa pysyykö puut pystyssä vai ei. Ja se ”Vapon salainen ostomieskin” eli kirjanpainaja nakertaa eläkeikään asti tarkoituksella säästettyä metsikköä. Itkuhan siinä aikuisella miehellä pääsee lapsen syntymän lisäksi, kun kuusikosta saa sen 5€/k-m3.
Kysytään suoraan nyt, mitä metsänomistaja hyötyy ?
Saako myydylle leimikolle nyt paremman hinnan?Metsänomistaja eli tavallinen PerusPertti on se, joka hyötyy vähiten, jos ollenkaan.
Aiheesta teki Ari Eini maaseudun tulevaisuuteen aavistuksen verran raflaavan artikkelin!
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/artikkeli-1.225810
Ei niin kiirettä kuvan kuviosta lähti yli 30km3/hehtaari.Eikö laaserkeilaus”huomaa”jos latvaa on vieri vieressä vaan lukee sen yhdeksi puuksi.Vai onko menetelmä vielä niin uusi ettei osata tulkita kaikkea tarjolla olevaa tietoa?.
Käytössä oleva lentolaserkeilaus suoritetaan tarkkuudella ~0.5 pulssia neliölle. Jo tässä on yksi selitys. Lopputulos aluepohjainen arvio.
Yksinpuintulkintaa varten tarvitaan korkeampia tiheyksiä, 20 pulssia neliölle ja enemmän. Nämä vasta tutkimuksissa.
Tämä viestiketju on ilmeisesti saanut hiukan ihmisiä puolustuskannalle ?
https://www.luke.fi/blogi/miten-laserkeilattu-tieto-tayttaa-odotukset/
”
Tilavuuden virheet paljastuvat vasta hakkuissa, ja tällöin aliarvion paljastuminen voi olla iloinen yllätys, mutta yliarvion paljastuminen suuri pettymys. Inhimillinen metsäsuunnittelija saattoi pyrkiä pettymysten välttämiseen, mutta keilausaineiston tulkinta-algoritmi ei.
”Eräs vastaan tullut tila (muutama sata ha) oli Metsään.fi-palvelun tietojen mukaan arvoltaan heti hakattavan puuston osalta 1 460 000 €. Maastossa tuotettu metsäsuunnitelma antaa ”heti hakattavaksi” 860 000 € ja nämäkin hakkuut suunniteltiin mahdollisimman kestävinä seuraavien vuosien aikana.
”
Laserkeilausaineisto on operatiiviseen päätöksentekoon riittävän luotettavaa, kunhan otetaan huomioon ilmeiset aineiston heikkoudet.
”Ok, ja nämä ottaa huomioon kuka ? Mielestäni Metsään.fi-palvelua on markkinoitu juurikin metsänomistajille, kaikille tavallisille ihmiselle, jotka metsää omistavat. Tästä joukosta on hyvin hyvin pieni prosentti, joka osaa ottaa huomioon aineiston heikkoudet.
”
Kun kaikki hyötyvät, on myös perusteltua sijoittaa metsävaratietoon verovaroja jatkossakin.
”Eniten tästä hyötyvät valtion rahaletkussa olevat koululaitokset ja virastot. Rahaa voidaan imuroida projekteilla sekä hankkeilla joilla pyritään parantamaan metsävaratietoa ja näin tehostamaan metsien puuraaka-aineen käyttöä teollisuudelle. Ja edellisen virkkeen viimeisen lauseen lopussa on se tärkein hyötyjä.
Jos nyt joku oikeasti luulee, että tavalliselle metsänomistajalle tehdään valtion rahoilla jotain hyvää, niin höpöhöpö! 🙂
Silti metsään.fi palvelua tultiin esittelemään kotiin sadan km:n päästä!
Taisi neuvoja käydä siinä samalla muualla metsässä.
Oli miten oli, tavallinen ihminen ei ole niin perillä metsäasioista, jotta osaisi kyseenalaistaa tietojen luotettavuutta. Palvelun virhemarginaalista tulisi tiedottaa enemmän, jottei tulisi turhaan paha mieli. Kaupungissa, omassa kodissaan takkatulen loimussa tabletilla metsiensä tietoja katseleva ei yleensä tiedä metsistään tarpeeksi osatakseen arvioida tietojen luotettavuutta. Näin on tullut monesti todettua.
Metsävaratiedon käyttämisestä on ollut jo verohallinnon puolelta kyselyjä, miten sitä voitaisiin hyödyntää pinta-alaverotuksen tavoin. Ilmeisesti tavoitteena lentolaserkeilauksella hankittu boniteetti, jonka mukaan myös verotus. Hassua, että samassa yhteydessä ei ole puhuttu puunmyyntitulojen mukaisen verotuksen poistumisesta.
Tuohon on jokatapauksessa vielä matkaa. Nykyinen lentolaserkeilauksen 0.5 pulssia neliölle on täysin verrattavissa satunnaisotantaan. Tilastollinen hyvyys on täysin eri asia, miten tiedot ovat luonnossa kohdallaan.
Moro,
Tuli etsittyä kokemuksia muilta metsänomistajilta Metsään.fi-palvelun luotettavuudesta ja eksyttyä tänne.
Minulle markkinoitiin kovalla ”hypetyksellä” Metsään.fi-palvelu jo vuonna 2013. Oikeastaan viime vuonna ja tänä vuonna on tullut palvelua käytettyä. En voi muuta kuin ihmetellä nyt, miten valtion rahoilla voidaan tuottaa näin täyttä p*skaa. Jotenkin oletin puulajien edes pitävän paikkaansa kuvioilla mutta ei niin ei! Kuvioiden kokonaistilavuus on jäänyt yhtä kuviota lukuunottamatta alle ja heittoa on ollut max 40 %.
…kaiken lisäksi taimikoiden tiedot ovat päin pyllyä.
Jos palvelua pitävällä valtion rahoitteisella laitoksella ei ole resursseja tuottaa edes jotenkin laadukasta tietoa meille metsänomistajille, niin miksi edes yritätte ? Onko kyseessä jokin Neuvostoliittoon verrattava kommuuni, joka pyörii valtion rahoilla ja on tekevinään jotain?
