Käyttäjän SamiSoikkeli kirjoittamat vastaukset
-
Tikkula,
Keilausdatan tulkinnassa ole pelkoa yksittäisen miehen/naisen subjektiivisesta tulkinnasta. Lopputulokseen vaikuttaa moni asia. Piirtäminen ei oikein osu noihin työtehtäviin ainakaan minun mielestä, ei edes hipsuissa. Kuvioiden segmentointiin ehkä hiukan mutta siihenkin hyvin vähän.Lentolaserkeilaus on hiukan verrattavissa ladon oven haulikolla ampumiseen pimeässä ja vielä pussi päässä. Jokin hauli osuu ja suurin osa ei!
Eli jossain metsikössä tiedot osuvat ja toisessa ovat mitä sattuu. Tilastollisin keinoin voidaan spekuloida sitten valtion hankerahalla porskuttavien kesken kuinka hyvää tämän vuoden data onkaan.Jos isoteen tietoja ihaillaan, niin kyseessähän on ollut ylispuiden poisto taimikon päältä. Sen verran harvempaa, että pitäisikin metsänmittauksen onnistua kaukokartoituksen avulla. Tiheämmissä, normaaleissa sekametsissä aikas mahdotonta saada hyviä lopputuloksia muutakuin sattumalla.
Kannattaa edelleen tarkkailla kuvioiden tietojen hankintatapa, kuten aikaisemmissa viesteissä linkitin kuviin. Edelleen mm. välialuesuunnittelun tietoja ja aikoja sitten ostettujen ms-tietojen rippeitä palvelussa. Näille vain uusia laskentoja tehden päästään ihan hyviin tuloksiin.
Jos kiinnostaa tietää hiukan valtion rahoittamien hankkeiden tuloksista, niin jotain saattaa saada irti varsinkin loppuesityksestä.
https://mmm.fi/metsatieto-ja-sahkoiset-palvelut
Tarkkaan on mitattu 10-pykälän metsälakikohteiden puut metsään.fi:ssä, kun puiden keskipituudet on sentin tarkkuudella ja -paksuudet 10-osa mm:n tarkkuudella. Millä vekottimella päästänee moiseen tarkkuuteen ?
Yleensä metsälakikohteiden kuviotiedot ovat Luotsi-järjestelmän peruja tai muuten maastokäynnin kohteita. Luotsin tiedot eivät katoa seuraavaan sataan vuoteen. 🙂
Tarkista kuvion tiedoista kumpaa näyttää:
…vai
Pitäisi olla selkeästi mainittu onko maastossa mitattu vai kaukokartoitus
Ensimmäinen laserkeilauskierros alkaa olemaan loppusuoralla. Seuraava kierros tehdään hieman eri tekniikalla. 1. kierros mitattiin ns. harvapulssilla, jolla säteitä ”ammuttiin” 1kpl kahden neliömetrin alalle. Seuraavassa käytetään tiheäpulssia, jossa säteitä on 5kpk yhdelle neliömetrille. En ole aivan perehtynyt tekniikkaan, mutta voisi kuvitella, että puiden latvus projektio saadaan näin paremmin kuvattua ja samalla erottamaan puulajit toisistaan tarkemmin. Myös taimikoiden mittaukseen tulee samalla parannusta, jolloin maastotarkistustarve näiden osalta vähenee.
Mistä tieto seuraavan ”kierroksen” pulssitiheydestä ?
Tuo yksi pulssi kahdelle neliölle on siis puoli pulssia neliölle ja pulssin jalanjälki näin ~12cm ympyrästä puolet. Siinähän se totuus tarkkuudesta 🙂
Soikkeli, jos Lada ei ole Ferrari niin mistä johtuu että ainakin omilla palstoillani kaukokartoitettu metsään.fi data on joka kerta ollut tarkempaa kuin maastotyönä laaditun metsäsuunnitelman data? Haittaako metsään.fi jotenkin omaa työntekoasi/yrittämistäsi/elämääsi?
Miksi suunnitelman tietoja ei kannata siirtää metsään.fi hin? Onko siitä jotain haittaa metsänomistajalle? Vai haittaako se enempi sinua?
Jos nyt Pete säikähdit totuuksien kirjoittamisesta ja mahdollisesti unohdit tallentaa Aarnin muokkaukset, niin olen pahoillani.
Mielestäni metsään.fi-palvelu voisi olla hyvä, jopa loistava palvelu. Mutta tiedoissa on liikaa virheitä. Jos tietoihin ei voi luottaa, niin mitä tekee koko palvelulla ? Tekniikka ja sen mukaiset inventointien tarkkuudet ovat täysin tiedossa sitä harjoittavilla tahoilla. Ei näitä epätarkkuuksia juuri missään mainita. Oman toiminnan pyörittäminen hankerahoilla lienee tärkeämpää?
Yliopistot kautta maailman ja Suomi kärjen tuntumassa tuovat metsien inventointiin koko ajan uutta tietoa. Mutta silti emme voi puhua tiedosta, jonka avulla voitaisiin tehdä puukauppaa tai juuri mitään muuta. Tähän on vielä pitkä matka.
Toki laserpulssit tuottavat luotettavaakin tietoa, jos metsät ovat esimerkiksi 03-keh.luokan tasarakenteisia männiköitä. Mutta mites muiden metsien kanssa ?
Kaiken lisäksi ne metsiköt, joista todellakin kipeästi tarvittaisiin tietoa eli taimikot jäävät saavuttamatta. Näiden tietojen saanti jää metsäkeskuksen väen kohdennetun maastoinventoinnin varaan. Näistäkin on tullut vastaan taimikoita(kuusi) runkoluvulla 1800/ha, vaikka todellisuudessa mo on istuttanut puolet…eli kuinka kaukaa niitä katsellaan ?
Asiat eivät minun työntekoa/yrittämistä/elämää haittaa. Mielestäni tulisi hiukan toppuutella sähköisten palveluiden kanssa. Odotellaan rauhassa ja katsotaan mihin tekniikka kehittyy. Siihen asti itse suosin maastoon jalkautuvaa metsäalan ammattilaista katsomatta mistä hän tulee.
Lisäksi liian monta kertaa on törmätty tilanteeseen, jossa suunnitellaan hankintoja mutta ne kariutuvat tai auton malli vaihtuu pienempään, kun oman metsälön varallisuus selviää.
Minullakin olisi kysymys: onko metsaan.fi-palvelun pohjalla vanha metsäsuunnitelmatieto vai lähteekö tietokannan rakentuminen puhtaalta pöydältä?
Kannattaa pitää aina erillään Metsään.fi-aineisto ja termi metsäsuunnitelma. On toki mahdollista, että palvelussa on edelleen sama aineisto kuin omassa metsäsuunnitelmassa.
Syinä esim.
1) Ms on metsäkeskuksen tekemä ( kun olivat 1 ja ainoa laitos)
2) Metsälön aikaisempi omistaja on lähettänyt oman ms eteenpäin metsäkeskukselle.
3) Oma metsälö on kuulunut ns. välialuesuunnittelun piiriin, ms on tietyllä tavalla ollut valmiina.Tietyin reunaehdoin Metsään.fi-palvelussa on edelleen vanhan Luotsi-järjestelmän mukaisia kuviogeometroita. Jos ovat parempia, kuin kaukokartoitusaineistoin tulkitsijan kuviot, niin vanhassa vara parempi. 🙂
Kun Metsään.fi-palvelu tuli, niin periaatteena oli saada mahdollisimman paljon tietoa käytettäväksi, jotta olisi saatu mahdollisimman paljon maksavia käyttäjiä. Jos käytössä oli reunaehdot täyttänyt 10v vanha inventointitieto, niin sen ajantasaistus ei suurimmaksi osaksi onnistunut…tai onnistui teknisesti mutta ei paikkaansa pitänyt metsässä.
Muistakaa ettei lentolaserkeilaus voi tuottaa tekniikkansa puolesta virheetöntä metsävaratietoa. Vaikka kuinka mainostetaan, niin Lada ei ohita Ferraria. Parhaimman tiedon omista metsistään saa teettämällä perinteisen metsäsuunnitelman. Sen tekeminen kannattaa kilpailuttaa toki hyvin. Lopullista, valmista metsäsuunnitelmaa ei kannata siirtää (.xml) toisiin palveluihin.
Sähköiset palvelut on nyt monen toimijan huulilla. Niistä on helppo ottaa omat sentit välistä pois kuleksimasta. 😉
…ja kaikki suuntaa lopulta verotusjärjestelmän muokkaamiseen ”kiinteistöveron” muodossa.Kummallisen vähän tuntuu tämä sähköisen puukaupan käynnin aihe herättävän kiinnostusta keskustelijoissa.
Eikö tällaista sähköistä puukauppapaikkaa pidetä tarpeellisena vai mistä kiikastaa?
Suurin osa metsänomistajista edelleen haluaa kontaktin metsäalan ammattilaiseen. Omien metsien hoidon halutaan olevan hyvässä hoidossa. Murto-osa metsänomistajista luottaa omaan osaamiseensa.
Lisäksi syynä on metsävaratiedon paikkansapitämättömyys. Tästä voidaan vääntää maailman tappiin asti onko se hyvää vai ei. Perehtymällä varsinkin käytettävän kaukokartoituksen (harvapulssinen lentolaser) teknisiin yksityiskohtiin voi ymmärtää sen ettei ”Ladalla (vakio)” voi yksinkertaisesti pärjätä F1-kilpailussa oikealle F1-autolle .
Tilastolliset tekijät saavat aineiston toki näyttämään hyvälle, mikä korostuu varsinkin pienillä metsälöille. Puhuttaessa isommista (50ha->) metsälöistä erottuvat virheet selkeämmin. Virheet ovat rahassa mitattaessa isoja, jopa satojen tuhansien luokkaa isoimmila metsälöiööä.Sähköinen puukauppa ei ole tarpeellinen, jos ajatellaan metsänomistajaa. Ymmärrän toki niitä toimijoita, jotka voivat nyt klikkaamalla tehdä nopeasti sen työn minkä tekemiseen saatettiin vaatia aikaisemmin peräti skannaamista ja sähköpostin kirjoitusta.
Ihan mielenkiinnosta kysyisin; mitä tapahtuu leimikkojen tiedoille kauppojen jälkeen ? Poistuvatko ne vai jää elämään tietokanta, josta voidaan hahmottaa tarkempaa metsävaratietoa?
Edelleen; Pitääkö paikkansa, että puunostajat, varsinkin pienemmät joutuvat maksamaan Kuutiolle vuosimaksun ja tekemään selitystä, jos ovat tehneet kauppaa palvelun ohi.
En minäkään ymmärrä tuon tyylistä ymmärryksen puutetta ja heti perään kyseenalaistamista?!
En minäkään ymmärrä lainauksen ja sen spekuloinnin ymmärtämättömyyttä.
Jos jokin asia tehdään julkiseksi ja asiaa perustellaan, sillä että mo. hyötyy, niin eikö ole oikein kysyä miten mo. hyötyy ?
Hyötyykö mo. nyt näistä uusista palveluista (nimeltä mainitsematon leimikon välityspaikka) ? Eli tuleeko kiintokuutiolle lisähintaa esimerkiksi ?
– Ei taida tulla eikä olla luvassakaan. Puuta ostavat tahot saavat paremmin optimoitua omaa toimintaasa eli tehtyä lisää voittoa…tokkopa tästä tippuu metsänomistajalle yhtään.
– Väliin tulee toimijoita (nimeltä mainitsematon leimikon välityspaikka), joka vetää rahaa puunostajilta. Toki mainostaa samalla, että toiminta on maksutonta mo.lle.Kaikki tähtää puukaupan parantamiseen ja yhteiskunnalliseen nousuun. Tässä ei puhuta tavallisen mo.n lompakon lihomisesta. Tarkentuva metsävaratieto tuo myös tullessaan pinta-alaverotuksen. Missä muodossaan ja koska epäselvää mutta tulossa on.
