Käyttäjän Saminmetsä kirjoittamat vastaukset
-
”Rahastot tekevät 04-metsiin yläharvennuksia.Ovat budjetoineet metsämaan arvonnousuksi vuosittain 2-3%.Joskushan tuo nousu taittuu elikkä se mikä menee ylös tulee myös alas”.
Tuon yläharventelun olen kyllä havainnut. Se tekee asiasta vielä hauskempaa; puista saa harvennushinnan ja jäljelle jää kasvamattomat puut. Puusto ei juuri muutu seuraavan 10 v:n aikana. Ja kaikki palstalaiset tietävät mikä on esim. tuoreen kankaan mahdollisuus oikeasti taimettua kitumetsän alle (jatkuvan kasvatuksen tavoittelu).
Sijoitusrahastojen tuotot ovat olleetkin omien ilmoitusten mukaan nollasta muutamaan prosenttiin. Nämäkin on osin kynällä tehtyjä tuloksia, koska itse arvioivat metsäomaisuuden arvon taseeseen.
Metsä on tällä hetkellä rahalle turvasatama. Ainakin pohjoisessa myyntiin on tullut entistä vähemmän hyviä kohteita, kun rahalle ei muuta varmaa paikkaa ole (edes tilillä). Historiankin valossa metsän arvo ei ole laskuissa niin romahtanut kuin muut omaisuusluokat. Ja puut kasvavat joka kesä! Sijoitusrahastojen tulon markkinoille ymmärtää, mutta kiima 04-kehitysluokan metsiin on käsittämätöntä. Maksavat vanhoista kasvamattomista metsistä huippusuhdanteen puuston arvon yli kymmeniä prosentteja. T1-02-kehitysluokat ovat usein (ainakin pohjoisessa) hankintahintaan nähden kannattavimpia.
Yksi seikka kannattaa tarkistaa ennen kuin mietitte niitä sukupolvenvaihdoksia. Onko jälkipolvi kiinnostunut metsistä, vaikka itse olisitte henkeen ja vereen metsämiehiä? Paljon olen selvitellyt tutuille metsien perijöille mitä perintöpalstoille pitäisi tehdä. Useinmiten päädytään tilojen myyntiin verotuksellisista syistä, kun muut syyt eivät säilyttämistä tue (muiden alojen ihmisiä, ei kiinnosta, asutaan kaukana…). Jos ei perillisillä ole aitoa kiinnostusta lajiin, niin tilukset oikean välittäjän kautta myyntiin, kun itsellä kiinnostus ja/tai voimat loppuvat. Kotipalstan tai osan siitä voi jättää. Itse olen omat metsäni hankkinut oman toimeentuloni takia. Jos ei lapset kallistu metsään päin, neliötäkään en jätä heidän riesakseen. Raha on helpointa jakaa.
En ole väittänyt ettei nyt kannattaisi osakkeita ostaa. Voi ollakin otollinen aika. Kaikissa markkinatilanteissa vaan löytyy aina oraakkelit, jotka tietävät miten osakkeet kehittyy. Kukaan ei kuitenkaan voi varmuudella tietää nousevatko ne nyt riittävät nopeasti, vai vielä puolittuvat (esim. toinen corona-aalto heti perään). Jos pörssit pysyvät useamman vuoden alamaissa (vrt. 2000-luvun alku) tai lievässä nousussa ja osingot ovat mitättömiä, ei osakkeisiin sijoittaminen ole sijoittamista, vaan inflaation välttelyä.
Puu Hastelijalla on näköjään kristallipallo! Kurssit voi vieläkin valua puoleen nykyisestä ja pysyäkin siellä useamman vuoden. Toki ne voi jo heti huomenna lähteä lujaan nousuunkin… Hyvä kuitenkin että jollakin on varma tieto asiasta!
Finanssimarkkinoilla on nyt niin epävarma tilanne, että metsäomaisuus on lähes kultaan verrattavissa oleva suojasatama. Pörssiromahdukset tulee aina 10 (+- joitain vuosia) vuoden välein. Aina kuitenkin vähän ennen romahdusta kaikki höpöttää sijoittamisesta (vrt. sijoitusblogit ??). Nyt vaan kaikilla pää kylmänä ja katsellaan mihin tämä kallistuu. Muutama satatuhatta ei nyt tilillä saa poltella; sille voi jonkun ajan kuluttua löytyä hyvinkin kiinnostavia ja kannattavia osoitteita.
Visakallion kanssa samoilla linjoilla. Kemerakohteet vierailla ja muut työt osin itse. Työtarjoukset suoraan töitä tekeviltä yrityksiltä, välikäsiä (mhy tai metsäyhtiöt) ei kannata vaivata. Liika ”minä teen ite” -asenne voi kostautua.
Itse lopetin rimpuilun viime syksynä; jäin pois töistä, kun olin laskujeni mukaan saanut kasaan metsää , muita sijoituksia ja käteistä sen verran että sillä pääsee loppuun asti, vaikka ilman tuottoja. Turha se on veroja kerryttää veren maku suussa ja mitään ei siihen viimeiseen laatikkoon saa mukaan. Taimikonhoidot teetän kemeran avustamana muilla. Keskityn harrastuksiin. Olen nähnyt vuosien varrella lukuisia metsänomistajia, jotka ovat lisänneet ja vaalineet pinta-aloja koko ikänsä. Sitten perilliset tappelee ja laittaa rahan haisemaan.