Käyttäjän Sahapappa kirjoittamat vastaukset
-
Luullakseni olen se Shapa, johon Tomperi viittaa. Niinpä kommentoin.
Tietenkin minua kiinnostaa, mitä omaisuudelleni kuuluu. Siksi olenkin järjestänyt asiat niin, että saan jokseenkin reaaliaikaista tietoa mahdollisista tapahtumista vähäisillä metsäpalstoillani. On toiminut.
Jos itse näkisin vieraassa metsässä merkkejä ilkivallasta tai muusta raportoinnin arvoisesta, pyrkisin ottamaan suoraan yhteyttä omistajaan. Näin olen muutaman kerran myös tehnyt. Tarkan sijaintitiedon sisältävän valokuvan avoin julkaiseminen vieraassa metsässä esiintyvästä epäkohdasta ei ole mielestäni ensisijainen raportointitapa.
Hesarissa julkaistu mielipidekirjoitus näyttää ehdottavan metsien pakkosuojelua.
Kun yksityismetsä siirretään suojelun piiriin, maanomistajalla säilyy haluttaessa omistussuhde metsään. Metsän luontoarvot ja monimuotoisuus säilyvät korvausta vastaan.
Miten perustuslain takaama omaisuuden suoja toteutuu pakkosuojelussa? Korvauksen suuruuden määrittäminen saattaa olla hieman hankalampi rasti.
Linkki kirjoitukseen: Yksityinen metsänomistus on metsiensuojelun pullonkaula
Millaisia hintoja olette maksaneet kasvulannoituksesta (NP) vuonna 2022 — vai loppuiko lannoitus tyystin hintojen noustua rajusti? Keväällä 2022 juttelin aiheesta erään ammattilaisen kanssa, joka totesi kysynnän pysähtyneen kuin seinään. Ryhdyin nyt asiaa pohtimaan, kun Yara ilmoitti tänään pudottaneensa mineraalilannoitteidensa hintaa yli 200 eurolla tonnilta.
NP:tä ei näytä olevan tällä hetkellä myynnissä, joten oletan kysynnän olevan jokseenkin olematonta. Omat metsäni sain sopivasti lannoitettua vuosina 2019–2021. Elokuussa 2021 NP:n hinta oli levitettynä n. 400 euroa hehtaarilta (550 kg/ha).
> Sitten kun rahastoista aletaan nostamaan rahoja ulos, alkaa metsäkiinteistöjen pakkomyynnit ja kiinteistöjen hinnat tulee alas.
Inflaation kiihtyessä ja korkojen noustessa puhuvat jo systeemiriskistä:
”et pysty hakkaamaan 15 vuoden päästä 5000 euron satoa, ellei se sisällä tukkia jonkin määrän. Summaan tarvitaan esimerkiksi 50 euron runkohinnalla 100 mottia myyntiä.”
Vaan Heinävedelläpä homma onnistuu 50 motin myynnillä, koska runkohinta on 100 euroa. Kätevää!
Jotenkin sitä toivoisi maksimaalista Yle-veroakin maksavana veroalamaisena, että toimittelijat perehtyisivät asioihin ja pitäytyisivät tosiasioissa. Mainokset, mielipidekirjoitukset ja kolumnit ovat sitten asia erikseen.
Ylen alkuperäiseen juttuun viitaten: Melko hyviä runkohintoja maksavat siellä Heinävedellä poimintahakatulle männylle. Hieman etelämpänä joudutaan tyytymään päätehakkuussakin noin 30 % alhaisempaan hintaan. Kiinnostavaa on myös se, että se euron puu Heinävedellä on etelämpänä parin euron puu.
Täytyypä jatkossa keskittää omat metsätilojen hankinnat Heinävedelle. Kaikesta päätellen siellä on paljon kilpailevia sahoja ihan siinä hollilla.
Juuri muutama päivä sitten luin jostain jonkun asiantuntijan näkemyksen asiasta. Menee juuri niin kuin Metsäkupsa arvelee. (Sitä en sitten osaa sanoa, miten pitää menetellä, jos kuolinpesä jaetaan ennen kuin kauppahinta on kokonaan maksettu pesään. Maksamatta oleva osuus kauppahinnasta on pesän kannalta saatava, joka tulee merkitä perukirjaan.)
