Käyttäjän Rukopiikki kirjoittamat vastaukset
-
Jos jossain bisneksessä alkaa raha haista niin se tehdään ihan jossain muualla kuin suomessa. Suomen rooli on olla banaanitasavalta.
Mitä minä olen vanhoissa metsissä liikkunut niin näyttää että luonnostaan metsä pyrkii hyvin eri ikäiseksi. Vanhoissa karujen maiden männiköissä on ihan kaiken ikäisiä mäntyjä. Ja puut ovat ryhmittäin ja hyvin epätasaisesti. Aukkoista ja tiheikköjä. Epätasaisuus lähtee varmasti jo ihan alusta kun metsäpalon jälkeen taimettuminen epätasaista. Johonkin taas tulee paljon koivikkoa karummallekin maalle joka ajan myötä kuolee pois. Männyt jatkaa kasvuaan. Joissain iki männiköissä näyttää olevan keloa pystyssä ja maassa paljon. Pohjoisessa vanha kelo ei maassa paljoa sadassakaan vuodessa laho. Pysyssäkin kelo seisoo sata vuotta. Jos mänty kasvaa vaikka 500 vuotta hyvin ja keloutuu sata vuotta, seisoo pystyssä kelona sata vuotta ja maassa vielä kovana yli sata vuotta niin hiiltä varastoituu pitkäksi aikaa.
Mutta eri asia on voiko männikköä kasvattaa jatkuvasti metsätaloudellisessa mielessä.
Vanhasta metsiköstä kaadetulla kannoltaan alle 10cm aluspuumännylä näyttäisi olevan ikää helposti yli sata vuotta joten siitä voi pohtia metsätaloudellista kannattavuutta.
Niin se vain kesä tulee. Kevättulvat alkaa olla korkeimmillaan. Kohta kannattaa lähteä suomen vähiten vierailtujen kesäkohteiden kierrokselle niin ehtii vielä ennen räkkää.
Mitäs jos talossa ei ole mitään sähkölaitteita kun puhelin vain taskussa jonka saa autosta latata. Sähköstä on tullu kyllä jo palvonnan kohde. Pitäisi paremminkin kannustaa vähentämään sähkön käyttöä. Paneelien valmistuskin saastuttaa ja kuluttaa paljon luonnonvaroja.
Toukokuu on hyvin luminen. Jäätiköityminen alkaa ruottin tuntureilta. Jää paljon sulamatonta lunta kun toukokuu nyt talvikuukausi vielä.
Afriikan sademetsien häviäminen tekee tyhjäksi koko myrkynvihreän siirtymän. Kongossa sitä sademetsää vielä on mutta siellä on myös maailman koboltit. Tehdään kaivokset, tiet ja raivataan metsät. Sähköautojen ja muiden akkuvempeleiden käyttöä pitäisi alkaa äkkiä vähentämään.
Jähyttävä ilma nyt kyllä on. Samat on vaatteet päällä mitä ollu koko talven ja onpahan jäätävä vinkka. Kova pakkanen tulee yöllä.
Mitä isompi roska vedessä on niin sita varmemmin se tulee rantaan. Keväällä isolla vedella lika jää kauemmas. Rantoja pitäisi mitata eikä syvempiä vesiä.
Suomessa on matalat vesistöt ja 30 metriä on jo suomalaiseksi järveksi syvä. Vertailun vuoksi ruottin syvin järvi on 228 metriä syvä. Suomalaisten syvänä pitmämä inarikin on siihen verrattuna polvivettä.
Oma näköhavainto on että liettyminen näkyy lähinnä laskuojien lietesuistojen kasvamisena ja rantojen likaantumisena. Kauemmas järvien selälle päätyy todennäköisesti vähemmän mitään ja se on lähinnä samaa liettymistä kuin luontaisesti. Lietettä keräävät myös rantakaislikot, kortteikot ja kostepaikat. Eikai turvesuot aluksi sen kummempia olleet kuin metsäojituksetkaan. Nykyvuosina turvesoiden vedet on olleet puhtaampia kuin metsäojista. Pintavalutuskentät ja pumppaukset jne. Metsäojitukset pahempia kun usein ohutturpeisilla savimailla jotka pahoja vyörymään ojiin.
Karujen maiden männiköitä harvennetaankin harvaksi. Tästä voi kuitenkin olla haittaakin. Helteisenä kesänä katselin männikköä iltapäivällä. Harvaksi harvennetussa aurinko paistoi kuumasti koko kenttäkerrokseen ja metsässä oli todella kuuma. Varvut rapisi ja katkeili kävellessä. Tiheämmässä metsässä maapohja oli varjossa ja siellä oli viileämpää. Harvassa metsässä isompi osa vedestä haihtuu suoraan maasta, sammalikosta ja varvikosta ja puidenkin haihdutus on suurta kun alka höökii kuumaa ilmaa kun aurinko pääsee lämmittää maata.