Käyttäjän Rukopiikki kirjoittamat vastaukset
-
Se kun ketsii itse asioita ja tekemistä on aivojen kehitykselle hyväksi. Kun sen lumikolan jolla jäätä lähdetään puhdistamaan tekee ensin laudanpätkistä, niin se on jo yks homma. Ja sitten kun jää on puhdas niin on jo mukavaa että kohta pääsee pelaamaan. Vaikka ei jaksa kovin kauaa enää pelatakaan niin siinä oli kehittävää ja mukavaa tekemistä
Opetetaanko lapset siihen että aina pitää olla hauskaa ja ohjattua tekemistä ja vaikka mitä harkkoja. Ei saa olla ikinä tylsää. Sittenkun elämä ei pelkkää sitä olekaan eikä edes pääse meren taa kiekonpelaajaksi niin tulee burnoutti ja masennus.
Ei pitäs yhdelle teollisuudenalalle antaa ihan koko suomea.
Kotka on arimpia lintuja. Tunturipöllö rohkein. Kerran hiihtelin ja pysähdyin henkäsee niin katsoin lähellä olevan männyn latvaan niin tunturipöllö siinä istua motkotti. Lähin lykkimään ja siihen se jäi. Ei ne oo milläsäkkää. Istunu myös tuossa ladon katolla.
Oisko etelässä liian tiheä asutus. Ei pykää pesäänsä ihan pihoihin.
Nykynaisilla aukeaa reffisovellus puhelimessa äkkiä jos mies liikaa metsällä luuhaa.
Mitenkä nykyvanhemmista on tullut lapsien orjia. Ei olis ennenvanhaan tullu kuuloonkaan että automobiililla lapsia pitkin maita ja mantuja harrasteissa kuletellaan. Kotitöistä jos aikaa jäi niin lapset keksi itte harrasteensa ja tuskimpa onnettomampia olivat kuin nykyään. Oma veikkaus on että monet nykynuorison ongelmista kumpuaa juurikin tästä että meno on niin hektistä jo pienestä pitäen.
Mutta mitenkäs se menee kun savolaiset uudisasukkaat valloitti metsäsaamelaisten maat. Ihan omakseen ottivat toisten erämaat.
Saa nähdä kommentoiko ministeri päivän tuulivoimauutista. Siinä olisi ehkä aihetta isompaan kohuun kuin raakuissa.
Kovin vähän ihmiset nykyään metsiänsä ja vesiänsä tuntevat. Kun sitä itse tietää lähiseudun joista jokaisen kiven ja uppotukin ja metsistä jokaisen muuraispesänkin.
Tuo joen vedenlaatu riippuu enemmän alueen kivennäismaiden laadusta mitä soiden ojituksista. Tiedän pari jokea joiden valuma-alueiden suot ovat samaan tapaan ojitettuja mutta toisen joen valuma-alueen maat ovat savisia ja ketunmultaisia maita. Saviselta valuma-alueelta tuleva vesi on hyvin ruskeaa ja likaista. Kivennäismaiden laatu on merkittävin vedenlaadun kannalta. Ei niinkään suot. Karuilta sora, hiekka ja moreenimailta tuleva vesi on aina puhtaampaa kuin savisilta hienojakoisilta mailta.
Eikait jalopuut ole mikään lehdon vaatimus. Onhan lehtoja Lapissakin.
Varsin mielenkiintoinen uutinen päivän Helssinkin sanomissa tuulivoimasta. Onko tuulivoimasta tullut niin pyhä lehmä että se saa tuhota luontoa täysin estoitta.
Pystyykö suomalainen tammi kilpailemaan Ukrainan tai muun itäeuroopan kanssa? Tosin hyvälaatuinen tammitukki jos on sadan vuoden päässä niin siinä ehtii moni asia muuttua. Parhaan tammitukin vaatimukset voivat olla esim 40cm latvaläpimitta ja oksattomuus. Keski-Euroopassakin lisättäneen lehtipuiden kasvatusta. Onko tammen markkina kasvava?