Käyttäjän Rukopiikki kirjoittamat vastaukset
-
En tiedä lasketaanko kelopuu lahopuuksi inventoinneissa? Laadukas pohjoisen pintaan asti punainen kelo on hyvin kaukana lahopuusta. Se on metsän arvokkainta rakennuspuuta ja hintakin omassa luokassaan. Vaikka sen metsään jättää niin lahopuu siitä tulee vasta hyvin kaukaisessa tulevaisuudessa. Kuusikelotkin on usein hyvää puuta.
Saa nähä palauttaako seuraava ameriikan resitentti kauppasuhteet Venäjään. Sitten alkaa puutakin taasen tulla.
Pohjoisesssa istutus on vähentynyt murto osaan. Luontainen uudistus siemenpuilla ja kylvö lisääntyneet paljon.
Ensimmäisen kerran on usein raivaussahalla menty 5 metriseen taimikkoon. Porot on usein tehny vesakon torjunnan ja monin paikoin sitä ei edes tule. Hyviä männiköitä näkyy tulevan. Toki siemenet on koitetteu äestykseen ja laikkuun pöläyttää vähän enemmän hajalleen.
Onhan monet lintulajit pysy samanlaisina kymmeniä miljoonia vuosia. Onhan mäntyjä nytkin välimeren maissa. Turkissa paljonkin. Siellä on varmaan ollut silloin komeammat havumetsät. Euroopan lehtipuulajiköyhyyden syyksi on sanottu sitä että kaikki eivät ole päässeet alppien yli jääkautta pakoon. Pohjois-Amerikassa ei ole itä-länsisuuntaisia vuoristoja niin lajit on päässeet pakenemaan etelämmäs. Oliko tammilajeja pelkästää jo yli 70 pohjois amerikoissa.
Piekana ja muuttohaukka lienevät myös vaarassa.
Jyrsijät eivät kuulemma saa päästä kompostiin. Mutta mitähän kompostin tarkastaja sanoo kun lihava kana tulee napa korkealla talon huussin alta.
Poronhoitoalueella kotkareviirejä on paikoin vieri vieressä. Yhteen aikaan oli puhetta että kotkat voisivat levetä etelämmäs. Mitenhän se on enää mahdollista jos kaikki syrjäiset sydänmaat on siellä täynnä tuulimyllyjä.
Oma arvaukseni on että moni tulee tuulimyllybisneksiin pettymään. Voipi siitä yhteisksunnallekin kymmenien vuosien päästä kuluja tulla.
Aina on ollut luontaisesti tummia lampia. Niissä ei verkko siitä huolimatta sotkeennu.
Kyllä tuolla verkoissa on paljon raskaampaa tavaraa kuin väriä. Ihan kunnon kanahkaa. Niinku turvetta pantas sankkoon ja hämmennettäs on verkonpesuvesi
Kaikki vedet eivät ole tummuneet. Kirkkaita jokiakin vielä on.
Se tuo ojituksen tuoma lika liikkuu ison veden aikaan ja kovilla sateilla. Virtapaikat on puhtaampia. Lika seisoo suvannoissa ja suvantojen limakoissa. Kun limakkoa suvannolla melalla pyöräyttää niin tuleepahan ruskea likapilvi. Ei tullut ennen. Vähempiä olivat limakotkin. Ja pohjien hietikoita peittää kosteilla mutakerros. Ennen vanhaan niissä laskettiin laskuverkolla siikaa. Ei siika menisi enää likaiseen verkkoon kun se sen näkee.
Itse uskon että laajatkaan suojakaistat eivät estä valumista vesistöihin keväällä kun sulavesi liikkuu roudan päällä.
En tiedä päästöistä mutta jotain vesistöissä on tapahtunut. Vesi näyttää entistä likaisemmalta, maistuu pahalta ei voi juoda siellä missä ennen ja verkot likaantuvat nopeasti. Rannat ovat liettyneet. Ennen 2000 lukua ei ollut täälläpäin missään paikkaa jossa olisi koskaan pitänyt verkkoja pestä. Nyt niitä paikkoja on ja heti yhdessä yössä likaantuu pahasti.
Onhan isoissa järvissä pintavesi yleensä hyvää. Siellä sillä on aikaa laskeutua sakalla pohjaan isossa vedessä.
Voisin käydä ottaa joesta vesinäytteen joka on ihan yhtä kirkasta kuin lähdevesi tai kaivovesi. Ja maistuu hyvältä.
Tuolla joen pohjassa on hetteitä/lähteitä. Hiekka ihan kiehuu kun pohjavesi poreilee pintaan. Monet joet saavat huomattavan osan vedestään pohjavesistä. Niissä on yleensä puhtaampi vesi vaikka ojitukset osaltaan sotkeekin.