Käyttäjän Rukopiikki kirjoittamat vastaukset
-
Kyllähän järeä vanha hidaskasvuinen tukkipuu esimerkiksi hirsiksi ja puusepäntöihin on käynyt vähiin. Sekun ottaa sen vähintään 200-vuotta aikaa.
Hyvä tiggi kuuluu jokaisen autotallin perusvarustukseen.
Mielenkiintoista tulee olemaan yli 10-vuotiaiden sähköautojen markkinat.
Ei sellaisia aloittavia nuoria ole olemassakaan. Metsät peritään yleensä vasta hyvästikin keski-iässä, joskus vasta seitsämänkymppisenä. Tämä on vanhojen ukkojen hommaa. Vanhoilta ukoilta vanhoille ukoille siirtyy metsä. Ei nuorilla ole edes rahaa ostaa metsää.
Täällä on meitä joille harsimalla pilatut metsät ovat hyvin tuttuja. Jotkut eivät ole näheet niitä edes valokuvissa. Ongelmana ei ole taimettuminen vain se että puut eivät vain yksinkertaisesti kasva. Pieniläpimittaista runkoa, mäntyäkin on usein runsaasti, mutta niitä ei vain saa millään poppakonstilla kasvuun. Monenmoista on yritetty. Edes apulanta ei näitä kruununraakkeja saa lähtemään. Syynä on ilmeisesti se, että satoja vuosia jatkuneen harsinnan jäljiltä jäljelle on jääneet ne puut jotka ovat perimältään kituvia. Lisäksi maa myös tavallaan muumioituu ja ravinnekierto hidastuu kun se on liian pitkään metsäpeitteisenä.
Jatkuvan kasvatuksen metsien kasvu kyllä raakasti yliarvioidaan. Se kun koko ajan hiipuu ja käy lopussa olemattoman pieneksi.
Aivan äskenhän noita harsimalla vajaatuottoisiksi hakattuja metsiä valtion varoilla uudistettiin. Eli pitänee tuokin laskea jollain tavalla sille jatkuvalle kasvatukselle kuluksi, että ne tulee tulevaisuudessa taas veronmaksajien piikkiin uudistettavaksi.
Tilusvaihto ei käytännössä onnistu koskaan. Uusjako mahdollinen mutta tietää kymmenien vuosien käräjöintiä ja sukuriitoja sadoiksi vuosiksi.
Ka mikseivät uudistuisi kun aikaa ottaa. Luonnostaanhan sinne on aina puut itäneet ja kasvaneet.
Eikait se kuvion koko ole mitenkään tilan koosta kiinni. Miksei pieni alle 10ha tila voisi olla vaikka kokonaan samaa kuvioa? Vaikka pienellä kuvion sisäisellä vaihtelulla.