Käyttäjän Rukopiikki kirjoittamat vastaukset
-
Ruohonleikkuurobotit ovat jo kunnostautuneet siilien, linnunpoikasten ja erilaisten lemmikkien silpomisessa, joten hurjalta kuulostaisi vesakkoa niittävä robotti metsässä. Siellähän menisi jo eksyneet marjamummotkin jos sattuisi olemaan sensoreissa tai releissä jotain häikkää. Linnunpesät ja poronvasat menisi ihan muuten vain. Ei tuo istutus tai raivausrobottien kehitys ketään kiinnosta kun niissä hommissa liikkuu niin pienet euromäärät. Aikamoinen röhmy sen robotin pitäisikin olla, että tuolla ojitusmätästetyillä ja auratuilla kannokoilla rymyäisi.
Oma työ varsinkin omilla koneillahan on tunnetusti ilmaista. Eipä monia näytä edes kiinnostavan käyttämättömien peltojen metsitys. Koko Pohjois-Suomi on täynnä kuloheinää ja pajukkoa kasvavia peltoja joita ei viljellä eikä sen kummemmin metsitetäkään.
Miksi tätä ilmastoa halutaan museoida. Jos liitukaudella ilman hiilipitoisuus oli nelinkertainen ja kasvillisuus ja luonto kukoisti, niin vähän tämä maailman lopun maalailu ihmetyttää. Napa-alueillakin oli ehkä 20 astetta lämpimämpää. Kyllä luonto sopeutuu ja ilmasto korjaantuu ihan itsestään. Asioita ei pitäisi katsoa liian lyhytnäköisesti. Miljoonakin vuotta on maapallon ilmastolle lyhyt aika.
Valkohäntäpeura ei ole vieraslajina Suomessa mitenkään kauhean eksoottinen metsästysmatkailun kannalta. Esimerkiksi metsäpeura sitä voisi olla. Miksi riistaväki ei keskity metsäpeurakannan lisäämiseen ja hävitä valkohäntäpeuraa. Sitä ihmettelen. Runsas valkohäntäpeurakanta voi olla haitaksi metsäpeuralle kun samoista ravintoresursseita kilpailevat. Metsäpeura on kuitenkin maailman mittakaavassakin harvinainen laji, jota on enää Venäjälläkin vähän.
Ns polttoaineklausuulit on ollu yleinen käytäntö urakointisopimuksissa jo kymmeniä vuosia.
Yhden lakimiehen tulkinta on aina yhden lakimiehen tulkinta. Niitä riittää. Onhan korkeimman oikeuden tuomaritkin monesti erimielisiä tulkinnasta kun juttuja äänestykseen menee.
Visakallo on oivaltanut asian, että monet ns. hallinnolliset pakkokeinot ja velvoitteet voidaan tehdä käytännössä tyhjäksi valittamalla, koska se kestää.
Niin monesti ovat virkamiehet lakia väärin tulkinneet. Tosiasia on se, että viimekädessä se on Suomessa korkein oikeus, joka laintulkinnan päättää. Ja korkeinkaan ei ole sidottu aiempiin päätöksiinsä, joita ennakkotapauksinakin pidetään, vaan laintulkintaa voidaan ajan saatossa muuttaa. Metsässä ei ole myöskään olemassa kahta samanlaista paikkaa tai mitään sabluunaratkaisua. Vähän Suomessa metsäasioita tuomioistuimissa käsitellään.
Laintulkinta selviää viime kädessä tuomioistuimessa. Muu on vain arvailua.
Hyvähän se on, että ei lisää Metsähallituksen kokonaishakkuumäärää. Sehän olisi kaikki pois vain yksityisiltä ostettavasta puusta ja laskisi puun hintaa alueella entisestään jos Metsähallitus lisäisi hakkuita.