Käyttäjän Rukopiikki kirjoittamat vastaukset
-
Pohjoisessa jos männikköä kasvattaa vaikka sata vuotta niin siitä maksetaan ehkä neljätkin perintöverot.
Onhan perintöverolla iso vaikutus. Se pitäisi huomioida parit perintöveron maksut kiertoajalle myös näissä laskelmissa.
Kun tili on vaikkapa 70-80 vuoden päässä, niin sitä ajattelee onko järkeä tehdä minkäänlaisia laskelmia.
Mikäli puun hinta kehittyy samaan malliin kuinka se on kehittynyt viimeiset vuosikymmenet, niin ehkä olisi järkevämpää sijoittaa uudistamisrahat muualle ja antaa metsänpohjan kasvaa mitä kasvaa. Inflaatiokin on jälleen alkanut laukata ja puun hinnat yllättäen laskussa.
Hyvää suomenpystykorvaa ja yksipiippuista tehokkaampaa linnunsurmaa ei maailmasta löydy.
Minun mielestä nykyisiä puunhintoja ei voi kyllä mitenkään sanoa hyviksi. Metsätalouden kannattavuus laskee koko ajan kuin lehmän häntä. Täällä jäi nyt nuo tämän äskeisen ”huipun” hinnat noin kymmenen euroa siitä mihin yllettiin 2007-2008. Eihän tämä enää oikein innosta mitään metsässä tekemään ja vaikea on enää nähdä metsänhoitoa minkäänlaisena bisneksenä. Jotain sieltä saa mutta raha tehdään muualla.
Olennaista rahan kannalta on vain sitoutuneen pääoman tuotto. Mitä kalliimmaksi metsämaan hinta nousee, sitä kannattamammattomaksi metsänomistus käy.
Hyvät henkselit on ainoa asia mikä metsässä nykyään kannattaa.
Suomi on metsätalouden kehitysmaa, missä lähes kaikki tukki menee samalla hinnalla sahalle. Eihän siinä ole mitään järkeä. Metsänomistajan pitäisi saada rahaa puista sen mukaan mitä niistä sahalla tulee. Eli kun saadun sahatavaran määrä ja laatu olisi selvä, niin tämän mukaan sitten maksettaisiin tukeista. Järeät hyvälaatuiset tyvitukit olisivat arvossaan.
Minä en usko tällä syönnillä sitä satua, että metsien kasvu olisi ilmastonmuutoksen takia merkittävästi lisääntynyt. Kasvun lisäys johtuu avohakkuista, maanmuokkauksesta, jalostuksesta ja metsien paremmasta hoidosta. Olen tarkkailut puiden pituuskasvua vanhoista puista ja vanhoista hirsistä niin, että käsitystä puiden pituuskasvusta on jo 1500 luvulta. Ja harsimalla hakattu metsä kasvaa nykyään ihan yhtä huonosti kuin sata vuotta sitten. Kotitilalla on pystyssä ennen sotia harsittuja metsiä, joista näkee mikä on ollut kasvureaktio hakkuun jälkeen. Olematon. 200 vuotiasta kuusikkoa, josta ei koon puolesta kunnolla tukkia saa. Sama näkyy toistuu uusissa kokeiluissa. Oulun ja Lapin lääneissä pohjoisrinteet kunttaantuu jatkuvassa kasvatuksessa/harsinnassa. Pahin on kuivahkon kankaan kuusikko pohjoisrinteellä. Rehevämpi maa ei niin paha kunttaantumaan.