Käyttäjän Rukopiikki kirjoittamat vastaukset
-
Gla. Kyllä se perimä heikkenee sillä viisiin ajan saatossa. Metsään siementyy aina perimältään kaikenlaisia puita. Hidas ja nopeakasvuisia. Kun jatkuvassa kasvatuksessa on taimiaineksesta koko ajan pulaa, niin niitä kaikkein hidaskasvuisimpiakin taimia joudutaan kasvattamaan. Ja kun nämä kasvavat tukiksi hitaasti, niin ne ehtivät siementää enemmän, siis paljon pitemmän ajan, kuin nopeasti tukiksi kasvavat hyväperimäiset puut jotka joutuu äkkiä pinoon. Näin aikojen kuluessa hidaskasvuisimpien puiden jälkeläisten suhteellinen osuus puustossa kasvaa koko ajan.
Jalostushyötyä ei pidä aliarvioida. Jatkuvassa kasvatuksessa tehdään käytännössä koko ajan negatiivista jalostusta. Koko ajan hitaampikasvuiset puut tulevat siementämään uusia. Luonnon oloissahan puut jalostuvat luontaisesti. Metsäpalon jälkeen alueella alkaa armoton kilpailu ja valtapuiksi varsinkin valopuu männyistä pääsevät vain kaikkein parhaimmin kasvavat. Isoiksi vartuttuaan nämä kestävät monet metsäpalot ja siementävät uutta metsää. Tätä ongelmaa ei voida ratkaista säästämällä muutamia isoja siemenpuita, koska valtaosa uusista puista tulee kuitenkin pienempien puiden siemenistä. Jos ajatellaan tilannetta jossa toista metsää kasvatetaan pitkään jatkuvalla kasvatuksella koko ajan huononevalla perimällä ja toiseen taas istutetaan parhaimpia jalostetaimia, niin ero kasvussa täytyy olla valtavan suuri.
Esim. Ruotsissa, Norjassa ja Virossa ei ole perintö-ja lahjaveroa. Hyvä keino välttää verot täysin on myydä maat Suomesta ja muuttaa Ruotsiin koko perheellä. On se kumma, että tämä maa ei pärjää muuten kuin verottamalla kansansa hengiltä. Autoilija ollaan lypsetty jo veriin eikä loppua näy. Taitaa mansikki kuolla käsiin. Silti esitetään maailmalla kroisosta. Katsokaapas autoja Ruotsissa. Kyllä tympäsee. Samalla varallisuudella pääsee rajan takana niin paljon korkeampaan elintasoon.
Mustakuusta huonompikasvuista puuta saa omien kokemuksieni mukaan hakea. Lukuisia kohteita tarkastellut. Parhaimmillaankin puu jää tavallista kuusta pienempikokoiseksi. Mitä järkeä tällaista puuta on kalliilla taimilla istuttaa.
Junan vessat nyt tulvii nykyään yhtenään. Mistähän niitä varmoja autoja nykyään saa. Eikait semmosia oo kymmeniin vuosiin enää tehtykään. Talvella pitää aina olla niin paljon vaatetta autossa, että jos vaikka se uusi auto jättää tien päälle, niin ei hinuria odotellessa palellu. Tulentekovälineet ja halkopussi korpitaipaleille auton perään.
Valkohäntäpeura esiintyy Pohjois-Amerikassa hyvin lumisillakin seuduilla joten se menestyy ruokinnan avulla hyvin Lapissakin. On jonkinlainen katastrofi mikäli valkohäntäpeura levittäytyy poronhoitoalueelle. Siellähän sen olisi poron ruokinnoilla hyvä. Yksikin tällainen villikko sekoittaa myös koko aidan. Pohjoisimmat nuuskijat ovat jo Pudasjärvellä. Siitä kun ruokinnalla saadaan aluksi pieniä paikallisia alueellisia kantoja niin äkkiäkös se levittäytyy Lappia myöten.
Miksi valkohäntäpeuran suhteen ei noudateta ns. varovaisuusperiaatetta mikä on ympäristöasioissa yleinen oikeusperiaate. Lajia ei pitäisi sallia ennen kuin on täysin varmasti pystytty osoittamaan se, että se ei aiheuta mitään haittaa alkuperäisille lajeille.
Kyllä jo Ruotsin vallan aikana vaadittiin kruunun lupa järvenlaskuun.