Käyttäjän Rukopiikki kirjoittamat vastaukset
-
Niin varmasti jatkavat myös paulownia puuviljelmät. Paulowniahan kasvaa parhaimmillaan jopa eukaa nopeammin ja sitä viljellään Euroopassakin sahapuuksi. Kahdeksassa vuodessa hakkuukypsä järeä tukki. Tällaisille puulajeille ilmastonlämpeneminen on suuri mahdollisuus.
Oihan siellä etelämpänä muinoinkin rikasta elämää vaikka oli tosi paljon lämpimämpää. Runsas hiilidioksidi ja lämpö saa kasvillisuuden kukoistamaan ja elinolot maapallolla parenevat paratiisimaisiksi. Lisää hiiltä ilmaan!
Mitä nämä käristyskupoli jutut on. Maapallolla on ollu aika kun pohjoisnavallakin on ollut 20 astetta lämpimämpää ja luonto ja lajien syntyminen on elänyt parasta kukoistuskauttaan. Maapallohan elää nyt aneemista kautta kun ilmassa on niin vähän hiilidioksidia ja on niin pirun kylmää.
Laskekaapa hyvikseen minkä arvon edestä lähtee tukista tänä päivänä sahatavaraa. Uudet hinnat kannattaa ensin käydä kysymässä kaupassa. Höylätyn runkolankun hinta näkyy olevan 3x mitä pari vuotta sitten. Nyt kannattaa soittaa niitä kenttäsirkkeleitä kuin viimeistä päivää. Semmosia miehiä löytyy jotka leiman saa päihin.
Massasukupuuttoja on ollut maapallon historiassa lukuisia. Nyt sen syynä on yksi liikaa runsastunut laji eli ihminen. Ne kuuluvat maapallolla normaalin elämänkiertoon eikä maapallon eliöstöä voi museoida, se muuttuu koko ajan. Lahopuusta ollaan huolissaan, mutta eihän kivihiilikaudella ollut kehittynyt vielä lahottajiakaan. Mistäs sitten oltaisiin huolissaan jos tilanne olisi vielä sama. Kyllä ei ihmisen pidä alkaa murehtimaan liikaa. Uusia lajeja kehittyy ja ehkä jo sadan miljoonan vuoden päästä täällä on kokonaan erilaisia eläimiä ja ehkä jopa taasen dinosauruksiakin jos ilmasto lämpenee. Nythän niille on aivan liian kylmää kun hiilidioksidia on ilmassa vielä aivan liian vähän, jotta elämä maapallolla pääsisi täyteen kukoistukseensa ja lajien kehitys kunnolla käyntiin. Veekasia käyntiin ja hiiltä ilmaan. Siitä se luonnon monimuotoisuus lähtee kehittymään.
Viimeisin jääkausi hävitti varmasti Suomesta montakin lajia. Hävisihän lehtikuusikin maastamme, vaikka se ennen jääkautta on täällä kasvanut luontaisesti.
Mitään jännää ei ole nähtävissä. Nykyisillä hinnoillakin isännät puuta myisi enemmän kuin firmat tarttee ja jos pari euroa hintaa korottaa niin isännät on jo lakki kourassa leimikoitaan tarjoamassa.
Saksassa puu kasvaa ihan eri malliin ja onhan siellä usein viljavat maatkin. Erikoispuutakin parempi kasvattaa. Järeät tammet ja pähkinäpuut ovat arvokkaita.
Hakkaamattomia metsiä oli Pudasjärvellä paremmin laajoissa vaikeakulkuisissa suoerämaissa. Siellä halla uhkasi viljaa ja tervakin oli usein pitkässä völjyyssä jokivarteen. Vaaramaita varmasti enemmän käytetty. Kaskeamista enemmän Pudasjärven metsiin vaikutti tervanpoltto. Metsissä on paljon tervahaudan pohjia ja se homma alkoi alueella jo 1500-luvulla. Vähän pohjoisemmas kun mennään niin tervahaudat loppuvat tykkänään. Lapin puolelta on metsistä jo vaikea löytää tervahaudan pohjaa.
350 kiintoa on semmonen määrä että siinä ei hyväkuntosella hankintamiehellä kerkeä edes paitakaan sahan kanssa kastua. Itse menisin kirveellä ja pokalla ettei joudu kotiin naisväen kiusaksi jo kesken parasta tekosyksyä.