Käyttäjän Rukopiikki kirjoittamat vastaukset
-
Nätisti on menny jumiin. Joskus on pakussa tullu pakarin alta koko mäntä läpi. Jytkäys sitä luokkaa että pää tärisee.
Miksi ne puut pitää vinssata jäälle? Miksi niitä ei voi vain normaalisti tehdä ja ajaa ne sieltä traktorilla pois. Sehän on nopein ja helpoin keino.
Suurin osa palstalaisista on käsittääkseni sitä ikäluokkaa, että sijoitusmurheita ei enää pitäisi olla. Sijoittamalla pitää päästä taloudellisesti riippumattomaksi hyvissä ajoin ennen eläkevuosia ja yli viiskymppisenä ei enää osakekursseista harmaita hiuksia pitäisi tulla. Jos kaikki on mennyt niin kuin pitää. Silloin suurin huolenaihe on vaikkapa, että minkä värinen pilkki laitetaan seuraavaksi siiman päähän. Se että raha tulee rahan luokse on siinä mielessä kurjaa, että nuorena kun siitä rahasta enemmän pystyisi nauttimaan ja olisi virtaa ja fysiikkaa tehdä vaikka mitä, niin silloin sitä rahaa ei monellakaan ole. Vanhana sitten on vaikka kuinka, kun ei oikein enää mikään kiinnosta, eikä mitään oikein jaksa tehdä. Suomalainen on yleensä rikkaimmillaan kuollessaan ja se on henkilökohtainen tragedia. Kumpa ne samat rahat saisi siirrettyä siihen kun oli parikymppinen.
Metsätalous on vesistöjen sotkijana ihan omassa raskaassa sarjassaan. Kotiseudullani vedet alkoivat sotkeentua heti kohta kun pillarien mörinä alkoi kuulua sydänmailta. Turvesoista ei silloin ollu alueella vielä tietoakaan. Turvetuottajathan saivat juuri vesiensuojelun viimeisen päälle kuntoon. Lähes kaikki suot ovat jo pumppauksella ja pintavalutuskentillä. Metsätalouden vesistöjä likaava vaikutus tuntuu sen sijaan vain koko ajan pahenevan. Myös maanmuokkaukset likaavat ojitusmätästyksinä paljon, kunnostusojituksista puhumattakaan. Vesistönsuojelutoimet ovat lähinnä kosmetiikkaa. Laajat pintavalutuskentät on ainoa jollain lailla toimiva.
Kolmekymppiäkin on teloista paljon. Tuntuu että metsäkoneiden hinnoissa on ilmaa. Itämaissa oppivat tekemään hyviä kaivinkoneitakin, joten miksipä eivät oppisi tekemään myös metsäkoneita. Olisi täälläkin pakko laskea metsäkoneiden hintoja, kun tulisi hyviä halpoja kilpailijoita. Itse jos olisin metsäkonetehtaan johtaja, niin siirtäisin tehtaan Kiinaan. Sieltä tulee jo muutenkin niin paljon komponentteja, että koneetkin olisi järkevää kasata siellä ja tulisi paljon halvemmaksi.
Minkä lisäarvon esimerkiksi kituvasti kasvava pyökki toisi metsätaloudellemme? Eteläisten puulajien suhteen tulee pitää mielessä, että ilmasto on aina pohjoisempana äärevämpi. Vaikka keskilämpötilat nousisivatkin, niin silti on mahdollista, että idästä tuleva korkeapaine tuo yli neljänkympin pakkaset. Samoin kylmä sateinen kesä on aina mahdollinen. Jos kesä on kylmä, niin eteläiset puut eivät ehdi kunnolla valmistua talveen ja kärsivät pakkasvaurioita jo leudompanakin talvena.
Hevonen ei ole kannel seinällä. Kyllähän hyvä työhevonen ennenkin kallis oli ja sen ylläpito maksoi.
Gla. Kyllä se perimä heikkenee sillä viisiin ajan saatossa. Metsään siementyy aina perimältään kaikenlaisia puita. Hidas ja nopeakasvuisia. Kun jatkuvassa kasvatuksessa on taimiaineksesta koko ajan pulaa, niin niitä kaikkein hidaskasvuisimpiakin taimia joudutaan kasvattamaan. Ja kun nämä kasvavat tukiksi hitaasti, niin ne ehtivät siementää enemmän, siis paljon pitemmän ajan, kuin nopeasti tukiksi kasvavat hyväperimäiset puut jotka joutuu äkkiä pinoon. Näin aikojen kuluessa hidaskasvuisimpien puiden jälkeläisten suhteellinen osuus puustossa kasvaa koko ajan.
Jalostushyötyä ei pidä aliarvioida. Jatkuvassa kasvatuksessa tehdään käytännössä koko ajan negatiivista jalostusta. Koko ajan hitaampikasvuiset puut tulevat siementämään uusia. Luonnon oloissahan puut jalostuvat luontaisesti. Metsäpalon jälkeen alueella alkaa armoton kilpailu ja valtapuiksi varsinkin valopuu männyistä pääsevät vain kaikkein parhaimmin kasvavat. Isoiksi vartuttuaan nämä kestävät monet metsäpalot ja siementävät uutta metsää. Tätä ongelmaa ei voida ratkaista säästämällä muutamia isoja siemenpuita, koska valtaosa uusista puista tulee kuitenkin pienempien puiden siemenistä. Jos ajatellaan tilannetta jossa toista metsää kasvatetaan pitkään jatkuvalla kasvatuksella koko ajan huononevalla perimällä ja toiseen taas istutetaan parhaimpia jalostetaimia, niin ero kasvussa täytyy olla valtavan suuri.
Esim. Ruotsissa, Norjassa ja Virossa ei ole perintö-ja lahjaveroa. Hyvä keino välttää verot täysin on myydä maat Suomesta ja muuttaa Ruotsiin koko perheellä. On se kumma, että tämä maa ei pärjää muuten kuin verottamalla kansansa hengiltä. Autoilija ollaan lypsetty jo veriin eikä loppua näy. Taitaa mansikki kuolla käsiin. Silti esitetään maailmalla kroisosta. Katsokaapas autoja Ruotsissa. Kyllä tympäsee. Samalla varallisuudella pääsee rajan takana niin paljon korkeampaan elintasoon.