Käyttäjän Rukopiikki kirjoittamat vastaukset
-
No metsänhakkuissa ei pystytetä puolelle pitäjälle näkyviä 300 metriä korkeita laitoksia.
Suomessa haikaillaan jopa pyökkiä mutta kun etelä ruottinkin pyökkimetsät ovat kovin vaatimattomia ja huonolaatuisia, joten en usko että se on metsätaloudellisesti mitenkään järkevä koskaan suomessa.
Siitä tulee kuitenkin haittoja muille ja luonnollekin seillaisia haittoja joita ei vielä edes kaikkia tiedetä.
Sellainen toiminta on mukavampaa jolla ei tarvitse aiheuttaa naapureille ja luonnolle haittoja.
Eihän koskaan voi tietää millaista puuta tulevaisuudessa tarvitaan.
Ruotsissa istutettiin suuria tammimetsiä 1830 luvulla, tarkoituksena oli taata Ruotsin laivaston laivanrakennuspuun tarve. Ne oli suunniteltu kaadettavaksi joskus parinsadan vuoden kuluttua, eli näinä päivinä. No nyt ei laivasto enää tammilankkuja tarvi ja puut heiluu pystyssä.
Juurikin niin se menee.
Ehkä tuulituhot johtuvat siitä että metsä koitetaan hetkessä muuttaa jatkuvan kasvatuksen metsäksti. Ei ainakaan pohjoisessa harsintametsissä tuulituhoja ollut.
Monella alalla ihmiset suomessa ylikoulutetaan. Ei tarvitse 3-4 vuotista amk tai 5 vuotista yliopistotutkintoa kaikissa niissä hommissa mihin näitä nykyään menee. Eikä ulkomailla ole niin pitkiä/korkeita koulutuksia kuin suomessa.
Mitä kiinnostavaa Suomessa edes on.
Myös kuivia ja helteisiä kesiä on ollut aina. Normaaleina kesinä hyvinkin kosteat paikat ovat joskus palaneet mikä kertoo tästä.
Kyllä routa ja rouste paisuttaa savia joka vuosi vaikka kuinka kaivaa. Ja savi pyrkii uhkumaan ylös. Savessa kapilaarisuus on niin suurta että syväkään oja ei kauas ojasta vaikuta. Sama vaikutus on matalallakin ojalla joka vie pintavedet.