Käyttäjän ROKS kirjoittamat vastaukset
-
Ei huolta Yrittäjä-metsänomistaja verottajan suhteen, vaikka sinulta sitä reilua euroa ei löytyisikään, sillä alle 10€ jäännosveroja ei peritä (näin ainakin osakeyhtiöiden kohdalla).
Ei vaikuta juurikaan sellun/paperin hintaan jos täällä tehtaat seisoo lakkoilijoiden vuoksi. Kilpailijat nostavat kapasiteetin käyttöastetta ja paikkaa suomen osuuden pika puoliin. Toimitusketjujen järjestelemisessä menee suurin aika, mutta ei sekään pitkään vie. Markkinatalous järjestää markkinat tehokkaasti. Voidaan menettää asiakkaita ja tätä kautta markkinaosuutta.
Toivon, että markkinat järjestävät asiat tavalla tai toisella kohdilleen. Metsätilat päätyvät aktiivisille omistajille, olivat ne sitten yksityishenkilöitä tai yhteisöjä. Hirvikantaa tullaan supistamaan tavalla tai toisella valtion toimesta tai tukemana (rahallisesti ja/tai lainsäädännöllä), kunhan poliittiset päättäjät viimein havahtuvat siihen, että kestämätön hirvikanta syö talouden yhtä (merkittävää) tukipilaria. Miten sitten metsänhoito järjestetään harvaan asutuilla väkiluvultaan pienillä alueilla? Tullaan varmasti kokeilemaan uusia metsänhoito- ja kasvatus tapoja, joilla voitaisiin minimoida metsänhoitotöitä. Teknologia kehittyy mikä osaltaan tulee kampittamaan tulevaisuuden haasteita. Mistä tietää, mitä esim. Ponsse Oyj:llä on tarjota metsänhoitoon vuonna 2030? Mitä tulee tieverkostoon, niin korjataanhan sitä puuta lapissakin pitkien etäisyyksien päästä asutuksesta tai päällystetyistä valtion teistä. Tiet tulee olla siinä kunnossa, mikä vastaa tienkäytön tarvetta, eli jos kaupungistuminen jatkuu ja väki vähenee maaseudulta, niin ei ole perusteltua panostaa näiden alueiden tieverkostoonkaan, kuin sen verran, että tukkirekalla pääsee ajamaan vähintään 60 kmh/ (hieman kärjistettynä). Mikä itseisarvo on pitää koko maa asutuna? Ja tätä pitäisi vielä verorahoin tukea peijjooni sentään. Älkään nyt aina olko niin pessimistisiä.
Tuhannet kiitokset Annelille myös täältä Eurajoen Luvialta. Täällä VHP kanta on todella vahva. 4 ja 2 vuotiaat tyttäreni omistavat pienen n. 0,5ha saaren Luvian ulkosaaristosta. Saaressa kasvaa muutama vaivainen puu, tyrniä, katajaa, kaislaa ja joitain heinäkasveja. Saari on käytännössä iso kivi kasa. Tännekkin ovat peurat pesiytyneet. Kävimme saaressa 4-5 kertaa viime kesänä ja joka kerralla saaresta lähti peuroja hyppimään n.4m leveää, n.30m pitkää ja normaali vedellä n. 70cm vedenpinnan alapuolella olevaa kaistaletta pitkin isompaan (n.10ha) saareen. Yksi kerta sieltä lähti 9 peuraa. Kaikki tasaiset paikat täynnä peuran makuupaikkoja ja lantaa. Taitaa olla täynnä punkkeja koko saari, mutta onneksi ei niitä vielä olla saatu. Tämä vaan esimerkkinä siitä, että kyllä ne vaan joka paikkaan leviää.
