On hienoa, että meillä on Nalleja ja Harkimoita. En väitä, että Nalle tai Harkimo olisivat ahneita, mutta sopivissa rajoissa oleva ahneus on YKSI kehitystä edistävä tekijä ja hyväksi koko yhteisölle. On myös hyvä, että on meitä perus jannuja ja naisia. Kyllä yhteisössä jokaiselle paikkansa on, jopa kaikista vähäosaisimmalle. Hänen roolinsa on tosin todella epäkiitollinen tälle yksilölle itselleen. Ei varmasti ole herkkua olla vertailukohtana muille ja saada osakseen kaikkien halveksunnan.

@Jees h-valta, työvoima, lakkoili se tai ei, on epäluotettavaa verrattuna, siihen kun prosessit on automatisoitu ja missä ihminen on korvattu keino- ja/tai tekoälyllä. Koneet ja robotit eivät tee virheitä ja tekevät työtä 24/7.

Yksi, mielestäni tärkeä pointti on jäänyt mainitsematta tässä keskustelussa, nimittäin se, että ay-liikkeet palkankorotus ym. vaatimuksilla ja lakoilla aiheuttavat työnantajan puoleen painetta kehittää toimintaansa vähemmän työvoimaintensiiviseksi soveltamalla uutta teknologiaa, joka on investointien jälkeen huomattavasti edullisempaa ja toimintavarmempaa, kuin lakkoilevat, tyytymättömät työntekijät. Suomella on edelleen Ricardolainen suhteellinen etu metsäteollisuudessa, puunjalostajat tietävät tämän, ja tämän edun säilyttäminen vaatii edellämainittuja investointeja. Joten pitkällä juoksulla ay-liikkeet toimivat tämän kehityksen yhtenä ajurina, jonka tulisi olla hyväksi alkutuottajillekkin, kun heidän tuotteelleen löytyy edelleen kysyntää, kunhan puunjalostajat investoivat ja pitävät huolen, että suomen suhteellinen etu säilyy.

Meidän yhteismetsä on vuokrannut maansa paikallisille 3:lle hirviseuralle, mutta jättänyt metsäkauriit pois sopimuksista, koska teemme yhteistyötä raumalaisen metsästäjän kanssa, joka hoitaa alueellaamme muuta riistakantaa ja myy metsästyslupia yms. joista yhteismetsämme sitten laskuttaa sovitusti ko. henkilöä. Yhteismetsän yhtenäinen pinta-ala ei riitä VHP:n saati hirven lupiin. Koitimme neuvotella paikallisten hirviseurojen kanssa sellaisen diilin, että yhtismetsällä olisi tietty kiintiö VHP:n suhteen omilla maillaan. Tämä kiintiö voisi muuttua metsästyskauden mittaan, riippuen siitä, että paljonko seuralla näyttäisi jäävän lupia käyttämättä. Tämä raumalainen metsästäjä olisi jo tuomassa aisakkaita ainakin euroopasta merkitseviä määriä ja kuulemma muualtakin päin palloa olisi halukkuutta tulla metsästämään VHP:aa. Osa surojen jäsenistä olis ollut suostuvaisia ko. sopimukseen, mutta pj;t olivat vanhoja jääriä, eivätkä halunneet ryhtyä moiseen, koska heidän mukaansa se olisi ollut ”liian monimutkaista ja hankalaa”. Pitänee hankkia lisää maita, jotta ei tarvitse neuvotella rautakankien kanssa ja saadaan kanta ainakin osassa satakuntaa taittumaan. On nuo metsät vaan vähän hinnan kiroissa täällä. En muista sellaista päivää, etten olisi edes yhtä peuraa nähnyt, kun töihin ajelen. Kuitenkin käyn lähes joka arkipäivä toissä metsässä (milloin mitäkin). Ihme kun en ole vielä päätynyt kolaritilastoja koristamaan. Ovat tainneet peurat oppia täälläpäin ainakin jossain määrin väisätämään liikennettä.

Vastaavia tapauksia tullut vastaan muutama ja usein saattaa olla niin, että kuusen oksat ovat kasvaneet jo osittain  koivun rungon sisään eikä sitä kuusta siitä muuten pois saa kuin Jätkän mainitsemalla menetelmällä. Ja vaikka oksat eivät olisikaan kasvaneet rungon sidään, mutta oksat ovat sotkeutuneet keskenään, niin helpoiten menee kaatamalla molemmat. Siinä kuusessa harvemmin on näissä tspauksissa mitään jännitteitä (siis jos molemmat ovat pystyssä), joten sen puoleen ei ole vaaraa. Tapaus kohtaisia silti kaikki. Älkää nyt silti minua kuunnelko, nämä havainnot ovat vain harrastelijan omakohtaisista kokemuksista.