Käyttäjän Risupeto kirjoittamat vastaukset
-
jpjulku:
Risupetoa sopisi tosiaan myös Eucan korjaamiseen, mahdollisuudet siihen ovat olemassa. Suomessa on hoitamattomia nuoria metsiä n.800 000ha, joihin laite on pääasiassa suunniteltu. Tämän lisäksi tietenkin teiden ja peltojen reunat. Yhdellä laitteella kykenee hoitamaan n. 1ha vuorossa tai ojanpenkkaa keskimäärin 150m/tunti, joten muutamalle koneelle olisi varmasti kysyntää. Isäntälinjalle laitetta ei ole suunniteltu eikä tosiaan järkeä edes hankkia.Jean S:
kiitos hyvistä ja perustelluista kommenteista viestiketjussa. Tuo useamman kouran laite on mielenkiintoinen ja siihen varmasti sopisi risupeto keulaan. CINTOC on kolme sellaista rakentanut, alustakone ilmeisesti tehty Porissa…? Mielenkiintoista nähdä millaista tulosta tekevät. Giljotiini kourassa tuo kasalle viesti on tosiaan yksi aikaa vievistä vaiheista. Näissä kourissa katkaisuleveys kapenee sitä enemmän mitä kourassa on puita koska erillistä kuormatilaa ei ole. Risupedossa on erillinen välivarasto joten katkaisu toimii 30cm asti vaikka kourassa olisi puita. Risupedolla puiden kasalle vientiin aikaa kului noin 13% kokonaisajasta.Suorittava porras:
Timberjack 730 suoritti aikanaan testeissä tuloksia: 5cm -> n2m³/h joten siihen verrattuna tuotos moninkertainen. Kyllä alle 8 cm runkoja pystytään kannattavasti keräämään, tuolla viestiketjussa on tulokset siitä.
Nimenomaan kysymyshän on siitä, että metsän hoitotoimenpiteet on jäänyt tekemättä. Ennen sitä pärjää mainiosti raivausahalla. Jostain syystä näin ei kuitenkaan ole koska hoitorästejä on yhteensä n. 1,5milj ha joista puolet nuoren metsän hoidosta ja puolet taimikon hoidosta.Huomiona nostaisin lisäksi sen, että koneen kehittäjät ovat juuri niitä urakoitsijoita, joiden tarpeesta laite on syntynyt. Ennen tätä, urakointia oli tehty sekä giljotiinillä että muilla eri kourilla. Proto mallilla on nyt tuo 5000h ”sulattomoraja” ylitetty jo aikaa sitten eikä loppua vielä näy.
Täällähän on taas juttu lentänyt. Omassa viestissäni on unohtunut mainita näkökulma viesteihin. Tuo kyseinen laite on nimenomaan suunniteltu urakointitöihin. Silloin toimintaan pätee normaalit liiketoimintamallit. Jos joku isäntä tekee itse työt niin ei sitä vastaan kannata silloin tarjota, koska omalle työlle eikä laitteiden käytölle lasketa hintaa. Tolopaisen esimerkissä urakoitsijan olisi laskettava jotenkin näin:
200m³ energia puuta. Giljotiinilla sen korjaamisen kuluu aikaa 67h (3m³/h riippuen tietysti puun koosta). Koneen kustannus =60€/h => 4000€, kuljetuskustannus 6,31€/m³=1262€, joten tien varteen hinnaksi tulisi = 5262€. Kuitenkin kasan arvo max on 25€/m³= 5000€ joten tappiota olisi tullut 262€ /alv 0%.
Jos urakoitsija saa tuntihinnan tekemästään työstä, niin silloin on sama millä kouralla hän työskentelee. Laskun maksaa aina työn teettäjä. Vasta kun urakoitsijan palkka perustuu tehdyistä kuutioista, niin silloin laitteen käyttökustannukset ja tehot ratkaisevat hankinnan.
Tuossa aikaisemassa kommentissani toin esille että:
”urakoitsijan on kyettävä tekemään energiapuun korjuu kannattavasti 1-10cm läpimitaltaan oleville puille. Ensimmäisen julkaisun mukaisesti tehotuntituotoksen pitäisi yltää tuossa skaalassa n.7m3/h saantoon.”
Koneyrittäjät lehdessä (10/2019 julk. 19.12.2019) LUKEn tutkimuksen mukaan laitteella pääsee tuohon 7 m³/h saantoon jo alle 10l puulla. Tästä voisi jo päätellä että kyllä pienenkin puun pystyy korjaamaan kannattavasti. 5 cm läpimittaisella puulla päästään jo noin 10m³ saantoon.
Ravinteiden jättäminen maastoon on myös mahdollista kokopuun korjuussakin. Vaihtoehtona voisi olla punnitseminen suoraan kaadon yhteydessä, jonka jälkeen kasat kuivaisivat metsässä. Puiden ajo tien penkalle voitaisiin viivästyttää jonkin verran.
Laitan vähän laskelmia niin ei mene ihan mutu- fiiliksellä. Netti on hieno paikka siitä, että sieltä löytyy hyvin paljon tutkittua tietoa esimerkiksi energiapuun kannattavuudesta. Ja on kaikkien saatavilla ilmaiseksi. Linkit myös mukana.
1: VTT TIEDOTTEITA 2564 (2010)
Nuorten metsien energiapuun hakkuun tuottavuudet perustuivat keräävällä energiapuukouralla varustetun harvennusharvesterin ajanmenekkimalleihin (Laitila ym. 2004) ja em. mallin tehoajanmenekit muutettiin käyttötuntituottavuuksiksi kertoimella 1,3.
Laskelmassa hakkuutyön tuottavuus 30 litran keskitilavuudella oli 5,3 m³ käyttötunnissa.
Nuorten metsien energiapuun korjuukustannus tienvarressa, organisointikulut mukaan lukien, oli 23,1 €/m³.
- Hakkuun kustannus oli 13,5 €/m³ (71€/h / 5,3m³/h)
- pienpuun metsäkuljetuksen 6,1 €/m³.
- Organisointikustannusten oletettiin olevan samat (3,51 €/m³)
Kun energiapuusta maksetaan yrittäjälle 20€-24€ alv 0% tien varressa voidaan suoraan päätellä, että yhtälö ei ole toimiva.
2: METSÄNHOIDON SUOSITUKSET ENERGIAPUUN KORJUUSEEN, TYÖOPAS 2016
kuvan 4 mukaan opastetaan alle 10 sentin (n.30-40dm3) läpimittaiselle puulle tehtäväksi energiapuun korjuu ja alle 7cm (n.20dm3) raivaus. Jos metsän omistajan ja urakoitsijan puolesta myös nuo alle 7cm puut voidaan poistaa samalla laitteella, voidaan urakoinnista saada molemmille kannattava.
Oma johtopäätös on, että urakoitsijan on kyettävä tekemään energiapuun korjuu kannattavasti 1-10cm läpimitaltaan oleville puille. Ensimmäisen julkaisun mukaisesti tehotuntituotoksen pitäisi yltää tuossa skaalassa n.7m3/h saantoon.
Tällöin myös metsänomistaja hyötyy, kun ennakkoraivausta ei tarvita ennen koneen saapumista työmaalle. Säästö metsänomistajalle n.200-500€/ha.
3: Energiapuuharvennusten tuntituotoksia sekä koneyrittäjien kokemuksia energiapuutyömailta hankinnan alkuvaiheessa (2010) Janne Jalkanen.
Kun keskisaannot ovat olleet tähän saakka kuvan 3 mukainen, ei tuohon 7m3/h ole mitenkään ollut mahdollista päästä. Kyseisessä tutkimuksessa myös korostettiin ennakkoraivauksen roolia kannattavuuden osalta. ”Heikommin raivatuilla työmailla jää hakkuun jälki tiheäksi. Jos tehdään motolla siisti jälki pieniä runkoja hakkaamalla, litrakoon putoaminen syö kannattavuutta. Esimerkiksi 30-litraisessa tuotos on 3,7 kuutiota tehotunnissa” (urakoitsija Päijänteen MHY:n työmaalla).
METSÄNHOIDON SUOSITUKSET ENERGIAPUUN KORJUUSEEN, TYÖOPAS 2016
Jokainen täällä on varmasti sitä mieltä, että oikein ajoitettu ennakkoraivaus on oikea tapa hoitaa metsää. Risupeto onkin suunniteltu harvennusrästeille, joita ei ole hoidettu ajoissa. Suomessa oli vuonna 2017 nuorten metsien ensiharvennusrästejä n. 800 000 hehtaaria ja taimikonhoitorästejä saman verran (lähde: Korhonen 2018). Risupeto on suunniteltu toimimaan juuri sellaisessa pusikossa, jonne muiden ei tee mieli mennä.
Juuri sellainen maasto kuin metsänkasvattaja mainitsi, ei tarvitse enää lisäravinteita. Yleensä puuston kertymä on 50-150 m3 hehtaarilta. Siellä puiden kaataminen metsurityönä on jo hankalaa.
Suomessa vähemmän urakoidaan kaivinkonekalustolla metsässä, vaikka sen käyttötuntikustannus on noin 20€/h halvempi kuin moton. Polttoainetta kuluu noin 10l/h molemmin puolin. Ulottuma on sama 10m ja ajoleveys alle 4m kuin motollakin.