Käyttäjän Rippe kirjoittamat vastaukset
-
Visakalliolle: Nähdäkseni kuvailit ongelmamme hyvin. Meillä on huikea määrä erilaisia tulonsiirtoja, joissa siis rahaa kierrätetään julkisyhteisön järjestelmän kautta. Ja aina voimme perustella näitä kuluautomaatteja sillä, että jotain muutakin hommaa tuetaan / maksetaan.
Asumistukijärjestelmä on läpimätä. Yritystukijärjestelmä on susi, ja siinä löyhkää hyvävelikorruption aromeita. Kelakorvausta ei yksityisestä sairaanhoidosta tarvitsisi mielestäni maksaa.
Maataloustukijärjestelmä on mielestäni hankalin. Koko toimialan käytäntö on globaali, ei edes pelkästään Eurooppalainen. Kuluttujat haluavat halpaa ruokaa, ja hinnoitteluvoimaa ei ole kotimaisuudessa. Ja tukien avulla hinnat pysyy alhaalla, ja viljelijöitä ohjataan järjestelmän haluamaan muottiin.
Järjelmämme maksaa hirvittämän määrän rahaa tahoille ja ihmisille, jotka eivät oikeastaan arvosta tai tarvitse näitä rahoja. Otetaan kun annetaan, ja kun ”muuten ne käyttää joku toinen”. Ihmisiä lahjotaan heidän omilla rahoillaan.
Taloutemme ja aineellinen elintasomme ei ole kasvanut aikoihin. Tarvitaanko tätä kasvua sitten, on tietty oleellinen kysymys? Toisaalta, valtion alijäämäiset budjetit osoittavat, että me olemme persoja kuluttamaan.
Eläkevaroja on merkittävä määrä, noin 200 miljardia. Mutta eläkeyhtiöillä on myös vastuita, käsittääkseni lähes 1000 miljardia. Eläkejärjestelmä perustuu nähdäkseni valtaosin siihen, että kulloinkin työssä olevat maksavat eläköityneiden eläkkeitä. On ilmeisesti tulkinnanvaraista, pitäisi eläkerahastoja laskea varallisuuteen mukaan. Minulla ei ole tähän mielipidettä.
Julkisen sektorin rakentama infra on tietty varallisuutta. Mutta valtio kerää koko ajan huomattavasti enemmän veroja liikenteestä, kuin tiestön rakentamiseen palauttaa.
Henkistä pääomaa voi tietty arvioida varallisuudeksi, mitattavuus vaan taitaa olla hyvin vaikeaa. Tosiasiassa Suomessa on noin 15 vuotta ilman talouskasvua, joten tältä osin henkinen pääomamme ei ole realisoitunut taloudelliseksi hyvinvoinniksi. Tulosten valossa näyttää, että suomalaisten ylpeys ”know-how:sta” on vailla pohjaa.
Suomalainen yhteiskunta varmasti toimii ihan hyvin. Mutta taloudellinen tulos on kyseenalainen. Tällaisenaan malli on mielestäni antanut huonot näyttönsä, ja julkisen sektorin roolia pitäisi radikaalisti pienentää. Erilaiset metsätuet kuuluvat tähän kategoriaan, mielestäni. Tuntuu hämmentävältä ajatella, että metsänomistaja saa valtiolta rahaa siitä hyvästä, että hän raivaussahalla hoitaa omaa omaisuuttaan.
Niin, tarkkaanottaen julkisen sektorin menot ovat 53% bkt:stä. Julkisella sektorilla ei ihan tulot riitä kattamaan menoja, joten sekin pitää huomioida.
Yhteiskuntamme kokonaisveroaste on noin 43%.
Näistä luvuista käy ilmi, että iso osuus taloudesta pyörii julkisen sektorin kautta.
On totta, että yksilöiden ”köyhtyminen” johtui juuri asuntojen hintojen laskusta. Toisaalta, myös yksilöiden ”rikastuminen” on ollut samanlaista tilastointia. Kun ihminen tarvitsee kodin, niin on jossain määrin yhdentekevää, mikä tämän arvonmuutos on. Joka tapauksessa, tämä(kin) kertoo siitä, että yhteiskuntamme on varsin köydä, edelleen. Esimerkiksi pörssiosakkeiden ja sijoitusrahastojen mediaani oli 6300 euroa vuonna 2021. Kokonaisvarallisuuden mediaani on suuruusluokkaa 80 000€. Tämä ei ole kummoinen luku. Jotenkin vaan tuntuu, että yhteiskuntamme luulee olevansa riikkaampi kuin todellisuus on. Julkisyhteisön velkaa on suurinpiirtein 40 000€ per kansalainen. Tällä ollaan saatu aikaiseksi palveluverkostoa ja infraa. Tässäkin kuitenkin korko tekee työtä väärään suuntaan, sillä julkisyhteisö sijoittaa rahansa siten, että se tuottaa iloja ja kuluja. Ei tuota lisää varallisuutta.
Toisaalta, kuluttaminen lienee mukavaa. Kerran vaan eletään…
Yhteiskuntamme lisääntyvässä määrin ottaa roolia kaikenlaisista asiosta. Oli sitten yksilön tekemisistä tai suuremmista kuvioista. 53% bkt:stä on julkisen sektorin osuutta. Tällöin yhteiskunta tuottaa suuren määrän palveluita, jakaa rahaa erilaisissa muodoissa, ja vastaavasti kerää veroja ja pyrkii kontrolloimaan asioita.
Metsätalous ei ole tästä poikkeus. Poliitikkojen ja virkamiesten armeija määrittelee, mitä metsässä saa tehdä. Ja toisaalta, mitä pitää tehdä, jotta on oikeutettu tukiaisiin.
Uskoakseni tämä järjestelmä tullaan kokonaisuudessaan purkamaan tulevina vuosikymmeninä. Erityisesti Suomessa tämä on ollut huonosti toimiva systeemi. Talous ei ole kasvanut, vaikka valtio on velkaantunut. Viimeisin uutisointi tilastokeskuksen luvuista osoitti, että myös yksilöiden varallisuus on pienentynyt aikavälillä 2019-2023. Kun taloudellisen hyvinvoinnin perusta heikkenee, tulee se vaikuttamaan moniin muihinkin asioihin, ja väistämättä ihmisten arkipäivään.
Laitan vielä tähän omia arvailujani.
Mielestäni korjauskalusto ei ollut pientä. En tosin ole asiantuntija. Kuitenkin, muutamia havutukkejakin oli otettu, joten niihin ainakin riitti voima.
Jätetyissä lehtipuissa oli hieman riukuuntuneitakin puita. Varsinaisesti oikein suuria lehtipuita ei ollut paljoakaan, muutamia toki.
Muutamissa paikoissa oli luontasia kuusentaimia (2-5m). Mielestäni olisi ollut järkevää vapauttaa näille tilaa. Vallankin sen vuoksi, että varjostavat koivut näyttivät siltä, ettei ne juurikaan enään kasva. Vähän sellaisia känkkyräisiä ja vanhan näköisiä. Haavat varmaan kyllä lihovat vielä ihan hyvin. Tai paremminkin alkavat lihoamisensa.
En tietenkään voi tietää, kuinka vikaantuneita poistetut kuuset ovat olleet. Itse olisin poistattanut lehtipuita enemmän, ja jättänyt vaikka pienen aukon. Tähän olisi voinut polkaista taimia, tai jättää luonnon taimettumiselle tilaa. Energiapuun nykyinen hintataso olisi antanut ainutlaatuisen mahdollisuuden saada raha pois hieskoivusta ja haavasta. Tulevaisuuden hintatasosta en tietenkään tiedä. Noin 5-10 vuotta sitten haavasta sai noin 5 €/m3. Nyt voisi saada jopa 25 €/m3.
Mielestäni kaikenlaisten metsien arvioiminen ja analysointi on ihan mukavaa ja harmitonta ajanvietettä. Samalla voi oppia jotain. Tietenkään kunkin metsänomistajan mieltymyksiä ei voi tietää. Voihan olla, että hän on juuri tällaisen harvennuksen halunnutkin.
Itse sain tarjouksen 82 -vuotiaasta kuusikosta. Keskiläpimitta 20cm. Kiintoja 220 per ha. Kuviossa on paljon todella hienoja kuusia. Suoria ja läpimitaltaan noin 25cm. Parasta mitä meilläpäin on tarjolla. Tarjosivat sitten 27 €/m3. Ajatuksena oli ilmeisesti lyödä kaikki samaan nippuun, ja poltettavaksi. Ei tuntunut ihan oikealta. Ei tullut kauppoja.
Varmasti on niin, että esimerkissäni metsänomistaja ei ole perehtynyt yhtään metsiensä ”hoitoon”. Enemmänkin taitaa olla niin, että tuttu puunostaja ilmoittaa, että ”teillä olisi hakattavaa”. Ja sitten hän hoitaa homman kokonaispalveluna.
Mutta tuollainen hakkuu, missä suositaan vanhaa hieskoivua kasvavan kuusen kustannuksella, on lähinnä moraalitonta huijaamista. En tiedä, kuuluuko tämä toimialan toimintamalleihin, että huijataan kun voidaan…?
Laitanpa tähän ketjuun viestini, kun liippaa aika läheltä.
Kävin huvikseni käveleskelemässä naapurini palstalla. Käynnissä harvennushakkuu, pinta-alaa ehkä muutama kymmentä hehtaaria. Lähdin tekemään havaintoja, oppiakseni asioista.
Hämmästelin ensin, että ihan ajoreitin viereen oli jätetty suuri koivu, joka varjosti läheistä kuusta. Ajattelin, että epähuomiossa on jäänyt poistamatta. Myöhemmin tulin kuviolle, joka oli kuusivaltainen sekametsä. Lähes järkytyin, kun huomasin että harvennuksessa on otettu ainoastaan kuusikuitua pois. Jos vierekkäin on ollut tukkipuun kokoa lähestyvä kuusi, ja tätä pidempi haapa tai hieskoivu, on kuusi kaadettu. Käytännössä metsä on noin 50 vuotiasta, ja hieskoivut ovat kasvunsa tehneet. Tukkiahan täällä ei koivusta muutenkaan tule.
Katselin tienvarren pinoja, ja yksi pieni pino oli lehtipuuta. Ajattelen sen tulleen ainoastaan ajouralta kaadetuista puista.
Metsä näyttää olleen aika huonolla hoidolla, raivaussahaa tuskin on juurikaan käytetty. Siispä haapaa on leimallisen paljon. Mielestäni metsänomistajan passivinen ohjaus on ollut johdonmukaisen välipitämätöntä. Sen lisäksi, että varsinaista kuusimetsää ei ole taimivaiheessa suosittu, ei myöskään ole ymmärretty harvennusvaiheessa myydä lehtipuita. Vaikka nyt saisi niistä harvinaisen hyvän hinnan.
Olen rakentanut omaan päähäni ajatuksen, että puun ostaja on ehdottanut harvennushakkuuta, ja määritellyt kuusikuidun määrät. Varmaankin siksi, että läheinen sellutehdas käyttää vain havukuitua. Ja metsänomistaja kasvattelee 50 -vuotiaita hieskoivuja ja haapoja…
Voisin ottaa muutaman kuvan paikasta.
Osaran aukeat ovat tosiaan korkeammalla, ja periaatteessa pitäisivät olla matalamman lämpösumman alueella. Siellä taitaa olla myös aika kivoja rinteitä, joissa kasvulle voi olla aika hyvät olot.
Minun paras kuvioni on T22, jolle suositellaan harvennusta 42-45 vuoden iässä. (T22 = Tall (mänty)metsä, pituus 22m kun hakkuukypsä). Siinä olisi tällöin puuta noin 185m3. Nähdäkseni tämä on alakanttiin. Kaadoin siitä huvikseni yhden valtapuun, joka oli 18 cm ja pituus 14m. Rungon massa oli 170kg. Eli tuosta varmaan tulisi noin 200 l/runko. Lisävaltapuulle mittasin 14cm ja 13m, massaa 123kg. Voisi siis olla noin 150 l/runko. Runkoja yhteensä noin 2000/ha. Jos lasken keskiarvon lisävaltapuun mitoilla, tulee puustoksi peräti 300m3/ha. Tämä ei varmasti ole totuus. Huomattavaa on, että punnitsemalla saamani tilavuudet ovat suurempia kuin Laasasenahon taulukon litrat.
Laskelmnai ei tietenkään ole ihan aukottomia. Tarvii tehdä lisää mittauksia, kunhan lumet lähtee…:-).
Laasasenahon taulukosta saisin, että valtapuut kasvaisivat viidessä vuodessa (1cm/2m) 42 litraa tilavuutta, eli noin 8 litraa per vuosi per runko. (paksuutta tulee kuitenkin hieman enemmän kuin 2mm/vuosi). Jos valtapuita olisi vaikka 700 /ha, tulisi pelkästään niistä kasvua 5,6 m3/ha. No, ehkäpä metsänarvioijan lukema 7,9 m3/ha/vuosi on aika lähellä totuutta. Metsän ikä ja tiheys varmaan ovat juuri kiivaimman kasvun vaiheessa.
Tämä on siis paras kuvioni. Enimmäkseen kuviot ovat T18 -tasoa, jolloin maallikkokin huomaa eron T22 -kuvioon. T16 -kuviot ovat jo kehnoa metsää. Etelä-Ruotsissa on käsittääkseni paljon T30 -luokan metsiä, parhaimmillaan lähes T40.
Vastaan kysymyksiin:
– Metsäni ovat noin 60km Napapiirin alapuolella. Korkeus merenpinnasta noin 50m. Käytännössä olemme alueella, joka juuri nyt hyötyy ilmaston lämpenemisestä. Metsä ei tietenkään heti reagoi asiaan, vaan genetiikallakin taitaa olla osansa. Käytännössä metsätilojen keskikasvut ovat metsämaalle 3-4 m3/ha/vuosi. Parhaat kuvioni kuitenkin kasvavat juuri nyt jopa 10 m3/ha/vuosi.
– Ruotsissa on päätehakkuulle suojaikä. Se riippuu millä leveysasteella metsä on. Täällä se taitaa olla noin 90 vuotta. Metsätaloussuunnitelmassani on 82 -vuotias kuvio, hyvällä kasvupaikalla. Se ei ole papereiden mukaan vielä saavuttanut suojaikää. Yläharvennusta ei ole kielletty, mutta puunostaja meni hiljaiseksi, kun otin asian esille.
– On erittäin hyvä, mikäli väittämäni ”JK:n taantumisesta” on väärä. Varmaan tulen joihinkin kuvioihini soveltamaan JK:ta. Mielipiteeni kuitenkin on, että riski ”käänteiselle rodunjalostukselle” on suuri. Istutettavat taimet ovat hyvää ainesta, ja kasvavat varmasti nopeampaa kuin luontaiset. Vallankin, jos siemenpuiksi on jäänyt kehnoja yksilöitä.
– Metsänhoidon suositukset ja käytännöt muuttuvat koko ajan. Ja näin pitääkin olla. Perspektiivia antanee se, että alueellamme ei olla vielä ehditty päätehakkaamaan nykyisen, jaksollisen kasvatuksen satoa. Eli syklit ovat pitkiä. Emme voi tietää, minkälaista puuta arvostetaan 50 -vuoden kuluttua. Mutta juuri nyt on sellainen tilanne, että laiska metsänhoitaja on saattanut (tuurilla) tehdä jopa optimaalisen metsänuudistuksen 1990 -luvulla, jos ei ole tehnyt avohakkuun jälkeen yhtään mitään. Luontainen koivikko on voinut antaa ihan hyvän kuutiomäärän, ja näillä energiapuun hinnoilla voi lopputulos voittaa koulukirjan mukaisesti hoidetun metsän. Mutta tämä on erityisesti tuurin ansiota, sillä aikaisemmilla energianpuun hinnoilla olisi tilanne tietysti ihan toinen.
– Metsän uudistamisen ja hoitamisen hinnoittelu on tietysti moniselkoinen juttu. Itse olen juuri nyt tykästynyt raivuuhommiin, joten sille en laske hintaa. Aikaisemmassa laskelmassani laskin kuitenkin varhaisperkuulle 200€/ha ja taimikonhoidolle 400€/ha. Lisäksi tietysti muokkaus, jolle laitoin 300€/ha ja istutukselle 800€/ha. Näistä ja 4%:n korostoa tulee noin 7000€/ha, kun ajaksi otetaan 40 vuotta. Näitähän voi tietty pyöritellä miten haluaa. On kuitenkin selvää, että pohjoisessa laskelmien lopputulokset ja johtopäätökset ovat erit kuin etelässä.
Ikiliikkuja on keksitty. Se on väittely metsänkasvatuksen metodeista. JK vs Jaksollinen.
Aika turhaa tämä härkäpäinen vänkääminen. Kaikki sanottava on tullut jo aikaa sitten sanotuksi. Mutta sanonpa kuitenkin.
Molemmat koulukunnat ovat varmasti oikeassa, tavallaan.
Metsän uudistaminen jaksollisella menetelmällä, ja vaikkapa 4%:n korkokannalla antaa sellaisia tuloksia, että voi todeta homman olevan järjetöntä. Meillä ensiharvennus tehdään käytännössä noin 40v iässä, jolloin käytännössä ollaan sijoitettu reilut 7000€/ha tuohon mennessä. Sitten 30%:n alaharvennus, ja tilille tulee 1000-2000€.
Jatkuvan kasvatuksen yläharvennukset voivat toimia joihinkin kuvioihin yhden miessukupolven ajan ihan hyvin, mutta lopputulemana varmastikin on vajaatuottoinen (=harva) metsä kehnohkoja puita, sillä käänteinen rodunjalostus on tehnyt tehtävänsä. Lopultakin, jotain on tehtävä jos haluaa oikeasti elinvoimaisen metsän.
Näistä voi sitten kehitellä oman mielensä mukaisia variaatioita. Jos kuvitellaan, että energiapuun hinta säilyy nykyisellä tasolla, tuo se uusia mahdollisuuksia.
Minulla esimerkiksi on hyväkasvuinen kuvio, ikää noin 40v. Puuta noin 200 m3/ha. Tämä tietysti pitäisi ohjeistuksen mukaisesti alaharventaa nyt. Voisi saada noin 30€/m3 ja 60m3/ha. Eli 1800 €/ha. Sen jälkeen odotellaan 20-30 vuotta seuraavaa tiliä…?
Olisiko vaihtoehtona odottaa vielä noin 5 vuotta, ja päätehakata sitten kaikki pois? Nykyisillä hintatasoilla ja valitsemallani korkokannalla (4%) saan tämän antamaan parhaan tuoton. Toiseksi parhaan tuoton saan simuloinnissani sille, että voimakas yläharvennus nyt, ja kasvatuksen jatkaminen. Nämä molemmat tavat ovat tietysti vallitsevan metsänhoito-opin vastaista touhua, ja täällä Ruotsissa jopa lainvastaista. Mutta korkea kuitupuun/sellupuun hinta tekee tällaisen kasvattamisen houkuttavaksi. Toisaalta, tällainen nopeamman kierron kasvatus voisi olla Etelä-Suomen hyväkasvuisilla kuusikoillakin yksi vaihtoehto.
Tietysti, yllä esittämäni vaihtoehto edellyttää metsän istutusta jalostetuista taimista, jotta tuo sama toimenpide olisi tehtävissä 40v kuluttua.
Monenlaisia vaihtoehtoja varmasti on, ja kukin tehkööt metsissään niin kuin parhaaksi näkee.