Käyttäjän Riippumaton ajattelija kirjoittamat vastaukset
-
Puunhalaaja tiivisti asian oikein hyvin.
Ostajan valinnalla voi periaatteessa väistää tätä hcv-asiaa, mutta käytännössä lähes jokaisesta leimikosta päätyy jokin ptl-artikkeli aina jollekin kolmelle isosta metsäyhtiöstä, jotka ovat sitoutuneet tähän fsc-rumbaan ja vaativat sen mukaista raaka-ainetta.
Sanos muuta. Siitä huolimatta ne on hyvin pelannut korttinsa kun määrittelee Suomessakin jo, että kuinka ja mistä saa hakata metsää
Visakallo, siitä minä en tiedä miksi metsänomistajille ei ole jaettu aineistoa. En myöskään tiedä millä tavalla se tekee siitä vähemmän markkinataloutta. Voihan sitä aineistoa kysyä vaikka joltain puunostajalta, että onko oma metsä hcv-alueella.
Toisaalta jos aineisto vuodettaisiin julkisuuteen, niin tulisi varmaan melkoinen puukaupallinen hullunmylly.
Vaikka mo ei olisi fsc:ssä vaan pefcissä, ei tarkoita sitä, etteikö tämän metsään voisi tulla tämmöistä hcv-aluetta. On nähkääs olemassa puunostajia, joiden toiminnalla on fsc-serti, ja näin ollen toimivat ko. sääntöjen puitteissa.
Toisekseen on sanottava, että tuo hcv-aineisto ei ole mitään autuaaksi tekevää, vaan sielä on alueita, jotka eivät oikeastaan edes täytä hcv-kriteerejä.
Vielä lopuksi pitää mainita, että kyse ei ole sosialisoinnista, vaan siitä että puutuotteiden loppukäyttäjät vaativat sen fsc-leiman ostamaansa tuotteeseen. Tällöin puuta ostava/jalostava teollisuus ostaa puunsa fsc-sääntöjen mukaan. Se on markkinataloutta se.
Täälä ollaan myyty puuta vissiin vaan integraatille, jos pitää vähintään nelikolmonen saada rungosta.
Metsuri motokuski, mihin tuo perustuu, että tukki% pitää olla vähintään 78, jotta runkohinnottelu on kannattavaa ostajan näkökulmasta?
Sen verran vielä täytyy sanoa yhdistyksistä, että jokainen mhy on erilainen toisiinsa nähden, eikä kaikilla puunkorjuutoiminta ole läheskään niin vahvaa kuin toisilla. Yleisellä tasolla metsänhoitoyhdistysten on kuitenkin hyvä olla olemassa, kunhan ne eivät käytä mandaattiaan väärällä tavalla (omaksi) hyväksi
A. Jalkanen, uskotko tuota sanomaasi edes itsekkään?
Metsuri motokuski, tuohan olisi se ideaali tilanne, jos koneyrityskin vielä hyötyisi. Valitettavasti realiteetit ovat tänä päivänä jotain ihan muuta.
Jokaisella mhy:llä tuntuu olevan eriävät tavat korjuupalvelun toteuttamisessa. Jotkut ostaa pystyyn, jotkut vähentää korjuukulun yms.
Se, että mtk/mhy perää ostajilta puukaupan pelisääntöjä, on melkein tekopyhää. Jotkut yhdistykset ovat kuitenkin samanlaisia puunostajia, kuin teollisuusfirmat ja samat metkut tapahtuu kummankin tehdessä kauppaa.
Valtakirjakaupasta mehtäukko sanoi osuvasti ”kuka valvoo valvojaa?” On helppo pyytää tarjoukset muilta ja sitten nokittaa parasta tarjousta 10 centillä. Tällä tavalla mhy saa omaan korjuuseensa mahdollisimman halpaa puuta. Härskeimmillään nämä edunvalvojaorganisaatiot ottaa omaan korjuuseensa huippuleimikoita, eikä edes puhuta kilpailutuksesta.
Olin muutama vuosi sitten istuttamassa kuusentaimikkoa hiekansekaiseen lehtomaiseen/lehtoon. Vaahterantaimia palstalla oli jo valmiiksi melko tasaisestikkin n. 800-1000r/ha. Ohiajaessa olen myöhemmin katsellut, että rojupuut ovat kasvattanut melkoisen vesakon palstalle, mutta jalopuiden tilanteesta en tiedä. Tämä siis Pirkanmaalla.