Käyttäjän Riippumaton ajattelija kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä niitä hommia riittää valmistuville, kun on vaan tarpeeksi intoa ja valmiutta muuttaa työn perässä vähän kauemmaksikin
Keppimitta on hidas ja mittaustulos on aina jossain määrin subjektiivinen, ei semmoinen enää nykymaailmaan sovi. Kymmenkunta vuotta sitten keppimittaukseen uhrattiin amk-oppilaitoksessa yksi kokonainen koulupäivä. Kertoo varmaan jotain sen tarpeellisuudesta.
Keppimittaajia kyllä koulutetaan isoja määriä, mutta ei tietenkään keppimittaukseen, vaan kaikkeen muuhun alaan liittyvään.
Työllisyystilanne näyttää hyvältä jos katsoo paljonko tämänkin lehden palstoilla on työpaikkoja auki. Hyvistä konekuskeista taitaa olla vielä isompi pula, huonommista ei niinkään.
Tekeehän muutkin myhistykset pystykauppaa, ei tokikaan noin tytäryhtiön kautta.
Ei vaan ole vielä selvinnyt, miten se niin kutsuttu edunvalvonta näissä hommissa ilmenee. Moni mhy jättää kilpailuttamatta hyvätkin tukkileimikot, joista varmasti olisi kilpailua. Menevät suoraan mhy:n oman korjuupalvelun hoidettavaksi.
Mettänmyyjät odottaa kieli pitkällä, että kuitupuun hinta nousee, kun itänaapurista ei tule enää tuontikuitua. Ei se kyllä siitä huolimatta nouse.
Minkä takia tukin hinnan pitäisi mennä indeksin mukaan? Hölmön tuntuista kuinka vanhat isännät muistelee että ennen sai hehtaarin aukolla uuden traktorin, vaan ei enää.
Jos sahatavarakuutiosta saa kympin, niin aika huonoa bisnestä maksaa tukkikuutiosta puolta siitä summasta.
Mistä voit tietää että nuo jotka käy vielä katsomassa leimikkoa tarjoaa runkohintaa?
Vähän ihmetyttää, että miten on varaa pitää noin kalliita koneita jos niillä toimittaa tienvarteen 3000m3/v.
Husse on asian ytimessä. Puun myyjien kannattaisi tiedostaa tuo asia varsinkin harvennuksia myydessä, että vaikka naapuri olisi saanut harvennuskuidusta 18e motilta, niin se ei tarkoita sitä että siitä omasta raivaamattomasta keppimetsästä saisi saman. Ostomies voi olla laiska, mutta ei yleensä niin tyhmä, ettei se osaisi käyttää laskinta.
Jees h-valta, ne harvennusohjeet sattuu pohjautumaan juuri näihin tapion taulukoihin, ei sielä mitään omaa versioo olla tehty.
Tuosta pääasiallisesta kauppakumppanuudesta en niinkään tiedä, kun olen itse paremminkin ostopuolella kilpailevan yrityksen leivissä.
Jätkäkin varmaan ymmärtää, että vaikka ne taulukot perustuvat tutkimustietoon, niin ne edustavat lähinnä keskiarvoja jonkun tietyn metsätyypin/puulajin kasvatuksesta. Hajontaa löytyy hyvinkin eri metsälöillä niiden ominaispiirteissä, vaikka menisivät kaikki siihen samaan kastiin joka lukee taulukossa nimellä ”OMT, kuusi, keski-suomi”. Videonkin kuusikon olisi varmasti voinut harventaa aiemminkin, vaikka ppa olisi sanonut mitä.
No johan nyt on merkillistä tosiasioiden kieltämistä jos ei uskota että enskalta voi tulla sataa mottia/hehtaari.
Jees h-vallalle vielä täytyy sanoa, että on typerää puhua jonkun tietyn ostajan harvennusjäljestä, koska metsäyhtiö ei sitä metsää hakkaa, vaan konekuski. Sama konekuski voi hakata vaikka kolmen eri yhtiön leimikoita, eli se jääkö metsä taajaksi/harvaksi riippuu konekuskista, ei leimikon ostavasta firmasta. Tuolla parjaamallasi UPM:lläkin on urakoitsijoita/kuskeja varmaan kolminumeroinen määrä ja kaikilla niillä on omanlaisensa käsiala.