Käyttäjän Riippumaton ajattelija kirjoittamat vastaukset
-
Onhan tuo 5 mottia ihan kelpo saavutus jos on 5 tuntia sahan kanssa huhkinut.
Jos ajatellaan, että puu on vaikka 100 litraista niin sehän tekee 50 runkoa, eli 10 puuta tunnissa nurin, karsittuna ja pätkittynä? Esson baarissa tietysti jokaikinen äijä tekee enemmän, se on selvä..
Sadan motin kauppaa varten pitää ostomiehen tehdä ihan samat työvaiheet kuin 1000 motin kauppaan. Ajanmenekkikin isossa ja pienessä leimikossa on kokolailla sama. Ostomiehen ei siis kannata käyttää aikaa moiseen, jos puita tulee muutekin.
Kova polemiikki tästä asiasta on käyty ja on käynnissä. Tapahtumien kulusta ei vielä edes tiedetä kovin paljoa.
Elyn ohje on kovin suurpiirteinen:
”Jokea ei saa ylittää koneilla esiintymispaikan kohdalta ja pienveden ylityspaikka esiintymispaikan yläpuolelta tulee valita siten, ettei ylityksestä aiheudu kiintoaineen huuhtoumista uomaan.”
Ely tuskin on ottanut kantaa siihen missä on esiintymispaikka, saati missä kohtaa joen voi ylittää. Toisekseen kiintoaineshuuhtoumia tulee aina kun rymytään koneella, enemmän tai vähemmän.
Sehän voi olla että leimikonsuunnitttelija on tehnyt mielestään prikulleen elyn ohjeen mukaan, mutta kuitenkin erehtynyt.
Jokatapauksessa sympatiani kohdistuvat konemiehiin, ostomieheen ja korjuupomoon tämän työmaan ympärillä. Joutuvat melkoiseen pyöritykseen asian tiimoilta. Kyllä pienempikin kohu riittäisi.
Ei varmaan osta, mutta samalla nekin tulee kerättyä, kuin kuusenkin risut.
Yleensä risuista maksetaan kuusiainespuumottien mukaan, mutta MG taitaa käyttää laskentakaavaa 20% x kuusiainespuun määrä. Tästä saadaan muihin ostajiin verrattuna tietysti mairitteleva yksikköhinta hakkuutähteelle.
Työn lopputulos ei voi olla parempi mitä lähtökohta antaa myöden. Eli siis paskasta ei saa konvehtia. Pätee myös maanmuokkauksessa
On varmaan orpo olo kun on myymässä puuta ekaa kertaa eikä ole ymmärrystä puukauppateknisistä asioista. Kannattaa muistaa, että kysyvä ei tieltä eksy. Sillä pärjää pitkälle.
Niin ja ne kysymykset kannattaa osoittaa niille ostomiehille. Vai mitä lienee metsäsiantuntijoita nykyään..
Punanen on varmasti yleisin nauha leimikon rajalla. Itse en nykyään juuri nauhaa ripustele, mutta silloin kun ripustelin, niin laitoin leimikon rajat yleensä sinisellä, koska näin sen paremmin ja sininen on muutenkin minun lempivärini.
Asioista otettu jo selvää. Sellufirman ”ykköskurssi” on ihan yhtä vitsi kuin ennenkin. Tukin kasikymppiset ovat ihan totista totta. MG:lle myydessä hinta toki varmasti jää alemmas
Sellufirmalta saa 80e kuusitukista varmaan pieneltäkin alalta ja kaupan päälle mitättömän kuitupuun hinnan ja sysihuonon tukkikertymän. Jotkut sahat maksaneet lähes 80e tukista ja 30e kuitupuusta pystyyn