Käyttäjän Riippumaton ajattelija kirjoittamat vastaukset
-
Oletko jees h-valta laskenut kuinka ”vähillä” kuluilla niitä hankintapuita ajelee jos on hankkinut siihen omaa kalustoa? Vehkeiden hankintahinta äkkiä 30k€, usein kalliin vekselin avulla, naftaa ja letkuja kuluu, ja oma aika siihen päälle. Talven aikana kun saa pari rekkakuormaa tienposkeen, niin ei se kovin halvaksi tule.
Ensiharvennus voi olla kannattavaa tehdä hankintana, jos ei ole parempaa tekemistä. Kannattavuus usein kaatuu siihen, että hankintahakkaaja ostaa traktorin ja metsäkärryn, jolloin pienikin koneremontti syö tilin. Sitten jos ajon saa ulkoistettua kohtuuhintaan asiansa osaavalle ajomiehelle, niin voi olla jo jotain taloudellista tolkkua.
Vaikuttaa siis siltä, että tämä kaveri on päättänyt ostaa leimikkosi. Ei muuta kuin kaupat kiinni.
Mutta mikä se virhe on? Onko ostomies arvioinut väärin risujen keruumahdollisuuden vai onko myyjä vaatinut risut kaupalle, vaikka niitä ei pysty keräämään? Vai onko ostomies niin ovela, että on laittanut risujen maksuperusteen tonnien mukaan juuri tästä em. syystä?
Miten ihmeessä voit tietää että kyseessä on kesäleimikon hinnat? Onko kesä ja talvihinnoilla edes eroa?
Tuo onkin harvinaisempi maksuperuste pystykaupassa, että maksetaan tonnien mukaan. Yleensä risuista maksetaan kuusiainespuumottien mukaan, jolloin rahat risuista saa samalla kuin ainespuusta.
Tässä kyseisessä tapauksessa kuulostaa siis siltä, että risutili jää laihahkoksi. Joku virhearvio siinäkin on käynyt, kun risut on kaupalle laitettu.
Karkea nyrkkisääntö risujen kertymästä on 20% kuusimottien määrästä. Jos tuo 2000 mottia hakattua puuta on pelkästään kuusta, niin sitten se tekisi 400 mottia risua. Koivusta ja männystä ei niin paljoa risua kerry.
Eipä tuo haittaa. Saa vähät risut painua, niin käy uudistaminen paremmin, eikä ole niin suurta riskiä ötököille.
Tiedä sitten onko kenelläkään intressiä pätkiä tukkia kuituun. Puut pätkitään sen mukaan mitä kaupan ehdot määrittää. Se on sitten eri asia mitä ne ehdot on.
Mhy:n katkonnasta: tuossa Pasiliskon vikassa virkkeessä tuli esiin se olennainen asia, eli mistä sortista mhy saa parhaan katteen? Se voi olla jostain ihan muusta kuin tukista, ennemmin veikkaisin energiajakeita.
Suomessa on vaikka kuinka paljon ammattimaisia puunostajia, mutta ammaattimaisia puunmyyjiä ei ole juuri lainkaan. Moni ongelma saa alkunsa siitä kun osapuolet ei puhu ”samaa kieltä” ja odotukset/ajatukset puukaupasta eivät kohtaa.
Näistä metsätalouden tukiaisista tulee mieleen kiusallinen ajatus, että eikö metsätalous kannata ilman tukiaisia? Omasta mielestäni kaikki metkatuet saisi lakkauttaa. Saisi ne rahat käyttää vaikka tieverkoston ylläpitoon. Sillä olisi oikeasti merkitystä koko metsäklusterille.