Käyttäjän reservuaari-indeksi kirjoittamat vastaukset
-
Maailmanlopun merkit on ilmassa.
Tämän ennallistamisen hintalapuksi on arvioitu alle 1000 miljoonaa (miljardi). Metsien osuudeksi 200 milj.
Muutama suhdeluku viereen. Metsä Groupin 3 kk tulos 330 milj. Kemeratuet vuodessa 60 milj.
Pauli
Ymmärrän hyvin Visakallon turhautumisen tuossa ilmastoasiassa. Vaikka tilanne näyttää vaikealta, niin yrittämistä ei oikein voi lopettaakaan. Onhan n. 92% maalaisliittolaisista piittamattomia ympäristöstä tai jopa luontovihamielisiä (Lpr yo:n julkaisuja) , mutta silti jopa niiden omat mtk:t ym. tukijärjestöt yrittää niitä vaan valistaa. Varmaan tukikerhoille toivottoman tuntuista kun mitään ei tapahdu, mutta pysähtyäkään ei voi.
Leena
(hyviä kyssäreitä Kemeratilta)
Otan Gla kolmeportaisen esimerkin, mielestäni liittyy aiheeseen.
Kone-yhtiön perillinen. Varallisuus mittava, saattaa keksiä rahoituskohteen vaikka Itämerestä tai metsien monimuotoisuudesta.
Juristi-ylilääkäri -pariskunta. Perinyt metsänsä vanhemmalla iällä, varallisuutta hankittu jo aiemmin. Kynnys metsien suojeluun matalahko, ei intressiä/kiinnostusta metsätalouteen. Koulutuksen myötä asenne saattaa olla avara, ellei jopa valveutunut.
Perushoitaja-peltihitsaaja -pariskunta. Virheinvestointi metsään, kaikki munat samassa korissa. Ei mahdollisuutta minnkäänlaisiin joustoihin, jokainen kalikka tarvitaan päivittäiseen elantoon. Koulutustaso matala, ei kiinnostusta asioiden laajempaan ymmärtämiseen. Herraviha, auktoriteettikammo, salaliittoherkkyys.
Voisi kuvitella, että varallisuudella (seuraa usein koulutustasoa) ja suojeluinnolla voi olla korrelaatio.
Leena
Pahoittelut, en muistanut että metsällä vaurastumisen eurot onkin erilaisia. Vai oliko se niin notta antonvessivisojen miljoonat on vähän pienempiä jotenkin muuten.
Siitä on varmaankin sekä vanhat että uudet kirjoittajat samaa mieltä, että hyväntekeväisyys ja hyväksikäyttö on pidettävä visusti erillään. Hyväksikäytön visvaisimmat esimerkithän ovat ihan iljettäviä.
Leena
Noinhan se on Tinppa. Ensinnäkään vanhoilla metsillä ei keltsutimppojen mielestä ole merkitystä monimuotoisuuden kannalta. Toisaalta niiden mahd. väheneminenkään ei voi olla totta, koska kello käy ja metsä vanhenee koko ajan.
Joskus saattaa tuntua junnaavalta ne keskustelut hesarissa ja mahd. tutkijoiden kanssa kun ne ei tajua että monimuotoisuus ei voi olla vähäisissäkään määrin uhattuna koska puuta tuotetaan niin paljon. Sotakorvaukset aikoinaan, Korean sodat ja Suetsiloitten riisit kuitenkin hoidettu ja hyvinvointi. Osaran aukeillakin metsopoikueita ja puolukoita. Paksuja (ja vanhoja) puita näkee rekkojen kyydissä toistuvasti. Aluepolitiikka vaarassa, mustikoita metsät täynnä. Kymmeniä kosteikkoja rakennettu, eiku. Lahopuuta on niin että livettää, eiku. Mitä vielä pitäisi!
Ei voi kun ihnmetellä hesarin ns. asiantuntijoita kun ei mene perusasiat jakeluun!
Leena
