Käyttäjän reservuaari-indeksi kirjoittamat vastaukset
-
Virtsis: ”Se kaikkein suurin lasku metsänomistajille ja koko Suomelle on vasta tulossa..”
Minä syksynä Suomi romahtanee noihin kirjan painajiin. O:han mitään toivoa joistain mui. teollisuuden haaroista. Mitenlie kirjan painajien yhteys ilmaston muutokseen, mutta se taisikin olla stasin juoni. Hirvet kuljettaa punkkeja ja kirjan painajia. Metkara laskikin jo kustannukset, samoin kessi aikoinaan. Jotain 18 miljartia/v koko maan dimensiolla. Kun otetaan ja pitääkin ottaa mukaan kerranais vaikutukset ja maan puolustuksellinen näkö kulma.
Leena
Olin hautajaisissa .Siellä oli korkea koulutettuja-kin.
Viesti-kisa on todellakin jännittävä mutta tasainen! Toivottvasti n-koukku kestää mukana!
Kuitenkin 20 K-vietsiä. K-kiinni jossain kohtaa. Ei kai kukaan n lukemiin selevitä päin.
Nyt on top 10 hallinassane tota 85% on Aj tai vk. Kumma jos ei kirjoottajia löyry.
A-päivä tyyntä, ip lähti viriämään. Täällä päin.
♥ Martgryyg (dosentti myös)
Jep. Sen sijaan 16h sitten olit jokseenkin tiukalla kannalla. Tohdin tosin epäillä, että muuttoliikkeen tutkijat ja asuntomarkkinoiden asiantuntijat pitäisivät jk:ta keskeisenä vaikuttajana.
Leena
Timppa eilen: Varsin kylmää kyytiä saisivat kokea maaseudun ja metsäteollisuuspaikkakuntien asukkaat, jos jatkuvaa kasvatusta harjoitettaisiin enemmän. Monien työt loppuisivat ja asunnoista tulisi ongelmajätettä.
Saahan ne pensat polttaa vaikka akrigdaadissa, jos ei kaikki 500 litraa raivurin tankkiin mahdu.
Kyse taitaa olla enemmän siitä että miten se 300 pvää vuodessa pensan polttaminen on mahdollista jos sama raivaaja istuu kirjoittamassa ML:teen 24/7 .Toisekseen kyse taitaa olla siitä , että miten metsä-eliitin malli hoitaja karkuuttaa taimikkonsa niin ,että sitä keppi metsää riittää kijodiineille ja yli-innokkaaseen raivaamiseen .Visa-kallon pinta-aloilla pensan normi kulutus vuosi tasolla on n. 30 l:raa .Jos raivaamisen ajoitus olisi järkevä ja raivauksessa pyritään vaikuttavuuteen . Jos.
Täma pensa-case taitaa alku jäljiltään johtaa samaan eko-mahtailuun, josta on luvettu muutama kymmenen esi merkkiä.
Leena
Kyselit viimeksi melkein samalla viestillä 7.2.2022, 21:40. Siinä ketjussa sitä n. 10 sivun verran käsiteltiin. Luulen, että tilanne ei ole oleellisesti 1,5 vuodessa muuttunut, mutta voi se olla toisinkin.
Eikä näin harvakseltaan toisto ole niin pahasta, erityisjankkajat on erikseen.
Silloin helmikuussa 22 keskustelu vähän hyytyi, koska aihetta oli jo käsitelty oheisessa linkissä. Tuo linkki on siinä sinun aloittamassa viestiketjussa hetikohta.
Leena
Tammitaimikko – Metsälehti (metsalehti.fi)
