Käyttäjän reservuaari-indeksi kirjoittamat vastaukset
-
Hieno homma että Tanelin puut on pystyssä. Nyt voin itsekin nukkua yöni rauhassa.
Nottatutota:
Köyhät näytti kaatuilevan, ja kyllä tuo minuakin heilautti.
Iltalehden mukaan se jeloustounin kraateri on aiemmin arvioitua suurempi. Siinä oli jotain 400 kuutiokilometriä sulaa laavaa samassa montussa. 90km x 30km, ja 15 km syvä.
Se kun posahtaa niin tunturisusi juoksee hirven perässä ikään kuin tuli persiissä. Ydinhapitaatti saattaa unohtua hetkeksi moisessa tohinassa. Juurikäävikötkin, 50 miljoonaa hehtaaria Ameriikan hirvimiesten takia kuuselle istutettu, saattaaa parantua niinä aikoina.
”Oletteko törmänneet sellaiseen ilmiöön, jossa arkielämässä täysin järjellisesti käyttäytyvä ihminen muuttuu ääliöksi kun on kyse maahan liittyvistä oikeuksista eli teistä ja rajalinjoista. ”
Kymmenen vuoden aikana metsäasioissa noita ”ääliöitä” on tullut vastaan 2 hlöä. Yksi oli nyksyisin jo entinen naapuri. Toinen oli maanmittari (ei liittynyt naapuriin).
Arkielämässä luultavasti yhtä änkyröitä. Mutta mitäpä noista ressaamaan. Yhteinen tekijä noille oli yli 65v ikä. Leimakirves tai ei niin riski änkyröintiin lisääntyy selkeästi (noin) tuossa iässä, ilman metsämies-tarkennustakin. Siinä tulee se pettymys elämään ja kaikki muut kriisit näköjään viimeistään.
Tarkoitetaanko strategisella voimavaralla tässä yhteydessä sitä, että Suomi on puuvarojensa, puun hinnan, kustannustehokkuutensa, teollisten innovaatioidensa, tai muun sellaisen seikan suhteen saaavuttamassa kilpailuetua suhteessa kilpailijoihin?
Strategia Wikipedian mukaan:
…tarkoittaa suunnitelmaa, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä. Strategian päämääränä kilpailumarkkinoilla on saavuttaa kilpailuetua suhteessa kilpailijoihin…Minulle on uutisista kantautunut tietoja, joiden mukaan metsäteolisuus on viime vuosina investoinut aika paljon ulkomaille, on Perua ja sen sellaista. Suomeen ne investoinnit ovat olleet aika vaatimattomia. Muutama ”Kemijärvi” on jopa laitettu kiinni.
Onko puun hinta Suomessa srategisesti kilpailukykyinen suhteessa muihin maihin?
Onko työn hinta strategisesti sitä?
Onko investointien kannattavuus sitä?
jne.Voidaan toki haaveilla ennenäkemättömästä vauraudesta puun kasvattamisella ja jalostamisella (kansakuntana), mutta ei aina ihan nini aurinkoiselta näytä. Valitettavasti. Haaveilusa ei sinällään ole mitään vikaa, se vaan on vähän eri asia kuin kylmät faktat.
Lauri K. kirjoittaa:
”Kuten itsekin totesin, jutussa mainitaan Kemijärven hirvikannan painuneen olemattomiin (joka on minusta yhtä suuri ongelma kuin jos itikat häviäisivät maailmasta).”Mietipä vähän pidemmälle, mitä ekosysteemille merkitsisi hyttysten (itikoiden) häviäminen maailmasta. Aika moni lintulaji on riipuvainen nimenomaan noista ötököistä. Se voi olla pieni ja ärsyttävä, mutta lulumääränsä ansiosta merkittävä ruuan lähde.
Googlen 30 ensimmäistä linkkiä painottaa enemmän tai vähemmän pienpetojen vähentämisen merkitystä metsäkanalintujen kannan nostamiseksi. Tässä vaan yksi.
Metsätalouden avohakkuut ja ojitustoiminta ovat metsäkanalintujen pääongelma. Kaikki muut, mukaan lukien pienpetojen saalistus ovat sivu- ja osittain myös lieveilmiöitä (esim. ojalinjoja seurailevat pienpedot ja -linjoilla saalistavat lintupedot, heinittyneiden avohakkuualueiden ylläpitämien peltomyyräkantojen lisäämä kettutiheys jne.). Hyvä on myös muistaa, että monimuotoisuus tuo vakautta; suurpetojen paluu on monilla alueilla vaikuttanut esimerkiksi kettu- ja supikoirakantaa voimakkaasti laskevasti. Vastaavasti esim. Lapin suurpetotyhjiön alueella ketun haitallisiin mittoihin yltynyt runsastuminen on aito ongelma.
http://www.sll.fi/uusimaa/kannanotot/SLL-MMM-metsakanalintu-150612.doc
