Käyttäjän reservuaari-indeksi kirjoittamat vastaukset
-
Siinä se on ”pyövelin kirves” sitten heilahtanut.
Ei noiden kahden puhelun jälkeen nuku herrat enää levollisesti. Prkle kun olet osannut osuvasti lohkaista tuon asian ihan myyrätuhovastaaville päin naamaa, ei voi paremmin sanoa!
Kyseessä on kuitenkin aivan marginaalinen metsätuhon muoto. Google ei tähän hätään löytänyt vuosittaista korvaussummaa, mutta muutamasta miljoonasta eurosta koko Suomen aluella lienee kysymys. Tietenkään kaikkiin tuhoihin ei korvauksia haetakaan.
Paikallisesti tuho voi olla merkittävä, kuten tälläkin palstalla on monet kirjoittaneet. Taimikon toinen reuna syöty, toisesssa päässä ei mitään vahinkoa.
Kokonaisuuden metsänkasvatuksen kannalta kuitenkin merkityksetön juttu. Muutaman vuoden viive, kun täydennysistuttaa. Siinä ei ne ketut ehdi karkeloihin mukaan kun kanta sitten jo romahtaakin.
Aika moni muu asia aiheuttaa MO:lle tulonmenetyksiä huomattavasti enemmän, esim. varhaisperkausten ja raivausten laiminlyönti.
MIkäs siinä ravintoketjussa nyt sitten on vikana, kun oikein ennallistaa pitää?
Ne ketut syö niitä myyriä sen verran kun jaksavat ja mitään eivät, niiden näätienkään kanssa, mahda kun myyräkanta räjähtää muutaman vuoden välein.
Tuo sama kerrotaan vähän sofistikoituneemmin ala-asteen kolmannella luokalla bilsan (nykyinen YMP) tunnilla. Siellä on ne käyrät ja kaikki.
Iltalehden mukaan se jeloustounin kraateri on aiemmin arvioitua suurempi. Siinä oli jotain 400 kuutiokilometriä sulaa laavaa samassa montussa. 90km x 30km, ja 15 km syvä.
Se kun posahtaa niin tunturisusi juoksee hirven perässä ikään kuin tuli persiissä. Ydinhapitaatti saattaa unohtua hetkeksi moisessa tohinassa. Juurikäävikötkin, 50 miljoonaa hehtaaria Ameriikan hirvimiesten takia kuuselle istutettu, saattaaa parantua niinä aikoina.
”Oletteko törmänneet sellaiseen ilmiöön, jossa arkielämässä täysin järjellisesti käyttäytyvä ihminen muuttuu ääliöksi kun on kyse maahan liittyvistä oikeuksista eli teistä ja rajalinjoista. ”
Kymmenen vuoden aikana metsäasioissa noita ”ääliöitä” on tullut vastaan 2 hlöä. Yksi oli nyksyisin jo entinen naapuri. Toinen oli maanmittari (ei liittynyt naapuriin).
Arkielämässä luultavasti yhtä änkyröitä. Mutta mitäpä noista ressaamaan. Yhteinen tekijä noille oli yli 65v ikä. Leimakirves tai ei niin riski änkyröintiin lisääntyy selkeästi (noin) tuossa iässä, ilman metsämies-tarkennustakin. Siinä tulee se pettymys elämään ja kaikki muut kriisit näköjään viimeistään.
Tarkoitetaanko strategisella voimavaralla tässä yhteydessä sitä, että Suomi on puuvarojensa, puun hinnan, kustannustehokkuutensa, teollisten innovaatioidensa, tai muun sellaisen seikan suhteen saaavuttamassa kilpailuetua suhteessa kilpailijoihin?
Strategia Wikipedian mukaan:
…tarkoittaa suunnitelmaa, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä. Strategian päämääränä kilpailumarkkinoilla on saavuttaa kilpailuetua suhteessa kilpailijoihin…Minulle on uutisista kantautunut tietoja, joiden mukaan metsäteolisuus on viime vuosina investoinut aika paljon ulkomaille, on Perua ja sen sellaista. Suomeen ne investoinnit ovat olleet aika vaatimattomia. Muutama ”Kemijärvi” on jopa laitettu kiinni.
Onko puun hinta Suomessa srategisesti kilpailukykyinen suhteessa muihin maihin?
Onko työn hinta strategisesti sitä?
Onko investointien kannattavuus sitä?
jne.Voidaan toki haaveilla ennenäkemättömästä vauraudesta puun kasvattamisella ja jalostamisella (kansakuntana), mutta ei aina ihan nini aurinkoiselta näytä. Valitettavasti. Haaveilusa ei sinällään ole mitään vikaa, se vaan on vähän eri asia kuin kylmät faktat.
