Tuota en tiedä varmaksi. Meillä se oli jonkin aikaa kuolinpesä, ja sille oli tehty jonkinasteinen lainhuuto (käytännössä toimitettiin perunkirja, mistä näkyi osuudet). Samoilla ”huudoilla” jatkettiin yhtymänä.

Nuo lainhuudatukset ei ole niin vaikeita kuin ne kuulostaa. Käytännössä ilmoitetaan ja viranomainen leimaa paperit ja ottaa sen satasen.Tutkivat sitten poliisikoirien kanssa jos vilunkia yritätte eli saada naapurin palstaa samalla itsellenne…;)

Tuo asiajärjestys varmista vaikka verottajalta. Tai Maanmittauslaitokselta.

http://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/kiinteistokauppa-kirjaamisasiat/lainhuuto

Jos tämän nyt oikein tiivistää niin ilmoita verotoimistoon:

”Me ollaan nyt yhtymä”

Jos vähän avaa, nin yhtymä on oikeastaan vaan verotuksellinen termi. Yhtymän velat on yhtymän osakkaiden ja varat on yhtymän osakkaiden. Yhtymä tekee yhden veroilmoituksen.

Omalla kohdalla kokemukset myönteisiä, metsäyhtymä toimi ihan hyvin n. 10 v ja toimisi varmaan vieläkin hyvin, ellei ikääntyneimmät olisi halunneet touhusta luopua -myydä ja lahjoittaa. Riitaisille porukoille yhtymä ei varmaankaan sovi omistusmuodoksi.

Veroilmoitus on ihan samanlainen. Mukana vaan yksi A4, jossa kysytään omistussuhteet. Metsäyhtymän osuuuksien kaupoista syntyy samanlainen metsävähennys kuin mistä muusta tahansa kaupasta. Tosin se vaatii vähän matematiikkaa, että se hyöty menee sille, joka on rahaa osuuksien ostoon investoinut.

On tämä jo hiukan hupsua, aikuisten oikeesti.

Kun sumalaiselta kysytään gallupeissa että mistä säästettään, nin aina on top3:ssa vastaus että burokratiasta.

Sitten kun yritettän karsia sitä byroota: lakkautetin täysin tarpeettomat läänit, yritetään ahdistella kuntaliitoksiin (väkeä hallinnosta pois), järkeistetään eri hallinnonaloja vähentämällä virkamiehiä jne.

Mitä seuraa?

Kauhea haloo, miten nyt leikataan ja supistetaan ja kyllä nyt tuomiopäivän pasuunat soi! Ja se meidänkin kunnantalon henkilökunta!

Ikäänkuin vaikkapa metsäkeskuksen väen vähentäminen vaikuttaisi metsäklusteriin suuntaan taikka toiseen. Mielestäni on aika ohutta kinuta samaan aikaan vapautta ja lisää valvontaa.

Lukekaa joitain muitakin lähteitä kuin Suomenmaata. Tämä maa pärjää ihan hyvin ilman puun ”väkisinkasvattamista”. Juna meni jo, sitä puuta riittää kyllä, ihan poltettavaksi asti.

Onko laurihääri sitä mieltä että tieteellistä tutkimusta on vähennettävä vai peräti lopetetaanko se kokonaan?

Laitetaanko siinä samassa revohkassa nippuun peruskoulut ja lukiot?

Mistä luulet niiden Nokioiden, Rovioiden, UPM:n insinöörien, Koneen suunnittelijoiden jne jne. saaneen oppinsa?

Oisko se sittenkin ollut Suomen koulutuslaitos, ihan niitä tutkijoita myöten, niitä samoja jotka niistä apurahoista taistelevat, ansiota. Vai kuka ne insinöörit opettaa?

On merkillistä ajattelua jos Laakkonen ja Kärkkäinen, menestymällä liike-elämässä, aiheuttavat harhan, jossa tieteen ja siihen liittyvn opetuksen merkityksellä ei pienen kansakunnan menestymisen kannalta olisi erittäin surta merkitystä.

Entäpä jälleenmyyntiarvon laskeminen noiden vaihtoehtojen välillä? Miten jk kohteet hinnoitellaan?

Jos oletetaan että esim. taimikonhoitotyöt on tehty ajallaan, jaksollisessa kasvatuksessa on aika tarkasti ennustettavissa, missä kohtaa tulopuolta alkaa syntymään. Ja vaikkei hoitoja olisikaan tehty on helpohkoa laskea niistä aiheutuva kustannus tai oman työn määrä.

Jos olisin ostamassa ”jatkuvan kasvun” palstaa en ainakaan minä osaisi arvottaa sitä euroihin läheskään varmalla tavalla. Tietenkin jos haluaa muuttaa sen tasarakenteiseksi niin mikäs siinä, puumäärä+pohjalle jotain.

Olen edelleen sitä mieltä että jokainen saa tehdä miten parhaaksi katsoo. Joku ”kansakunnan etu” ei edellytä tänä päivänä mitään rajoituksia metsän hoidon, hoitotavan tai hoitamattomuuden suhteen.