Käyttäjän reservuaari-indeksi kirjoittamat vastaukset
-
Hetkinen hetkinen,
Onko nimimerkkien tapaamisten konsensus tässä rakoilemassa. Notta yhteistä kantaa ei sittenkään muodostunut ”terävimmässä päässä”, palstan ehdottoman eliitin peuhupäivillä.
Nimim. Anton Chicken (waever)on avannut tutkimuksiaan tällä keskustelupalstalla kertoen n. 200 kertaan että kartelli oli puuntuottajan kannalta positiivinen asia, ja että kartelli nosti raakapuun hintaa. Eli metsäyhtiöt tekivät salassa hintojennostosopimuksen nostaakeen raaka-aineensa kustannusvaikutusta.
Ketä tässä enää uskoo, kun Kysy&Vastaa -palstan älymystöltä tulee noinkin ristiriitaista viestiä.
Tähän asti keskustelun logiikka menee suurin piirtein tähän tapaan:
Ne, jotka yrittävät siivota (ympäristörikosten ja taloudellisten virheiden) jälkiä, ovat syyllisisä.
Kyseessä on helvetin hyvä bisnes, vaikka kuuden vuoden tulos lasketaan miinnusssarakkeessa sadoissa miljoonissa. Koska veronmaksajat maksaa lystin, se ei ole sillai ihan oikeeta rahaa vaan se tulee vähän kuin tyhjästä (vrt. tukiaiset). Konkurssi ei sii ssuinkaan, tietenkään, tarkoita sitä etteikö hanke olisi ollut koko ajan taloudellisesti kannattava!
Kainuulaiselle työpaikalle ai saa laskea hintalappua, koska siellä on niin hankala työttömyystilanne.
Siltarumpusuhmuroinnin tai aluepolitiikan nimissä tehtyjä virhearvioita ei saa arvostella, ainakaan Maalaisliittolaisella foorumilla.
Ympäristö on Talvivaaran ansioista (huolimatta) priimakunnossa, vaikka patoaltaiden vuodoista ym. ongelmista on uutisoitu laajasti. Vaikka asiantuntijat ovat todenneet altaiden mitoitukset alunperinkin virheellisiksi Vaikka toimiva johto on myöntänyt samat ongelmat, ne ongelmat joita siis ei ole olemassakaan.
Ainoa järkevä johtopäätös tässä on tietenkin se, että jatketaan ympäristön kannalta (kevät?) haitallista ja taloudellisesti kannattamatonta toimintaa veronmaksajien (sekun on sitä leikkirahaa) piikkiin, koska Kainuussa olisi hyvä olla teollisia työpaikkoja ja idea on ihan kiva.
No mikä siinä on kun ei keskustelu lähde liitoon.
Onko Vanhasen, Pekkarisen ja Lehtomäen (kesk., kesk., kesk.) väkisin käynnistämä hanke liian kova pala purtavaksi? Tukipellleille taitaa olla vaikea ymmärtää sitä markkinataloutta johon liittyy lainmukainen vastuu ympäristöstä.
400 miljoonaa taitaa siinä ainakin mennä veronmaksajien rahoja, mutta onhan se kai mukavaa että 1000 työpaikkaa oli jonkin aikaa.Lopputuloksena luonto paskana -kepusuhmuroinnin syvin lopputulema, mitään tuottamaton likaava tuenta.
Tästä jengistä vielä galluppien mukaan pääministeripuolue, hohoo! Onkohan eväät syöty jo. Tuo Sipiläkö oikeesti pitäisi laskea päättämään asioista! Ja suomi nousuun!
Rekkamieheltä hyvä idea, eikun ELY-keskukseen tukihakemukset vetämään!
Alue on aika laaja, jotta ihan koko 6 km * 10 km ei kannata varmaan vesipuistoksi muuttaa, vaikka pohjaratkaisu + putkia jo onkin valmiina. Se Katinkulta on kuitenkin jo aika lähellä Vuokatissa.
Hypridihaapa voisi olla joidenkin kirjoitusten mukaan hyvä valinta, laitetaan vaan paimenpojka ympärille sorkkaeläinten varalle. Viedään haketta maailmalle ja samalla laivalla rahaa takaisin, jos mahtuu. Suunnaton varallisuus koko Suomelle!
Ostasko NATO, tai vuokraisi? Olisi lyhyt matka kytätä rajanaapuria ja suht´ tasasta kenttää helikopterin laskeutua. Jokin avaruusraketin laukaisusysteemikin siihen saattaisi mahtua.
Mikanderin kanssa täysin samaa mieltä.
Työstä täysi korvaus, pallka työn mukaan! Metsurin työstä se asettuu siihen 1 800- 2 200€ /kk. Työn vaativuudesta ja tekijästä vaihdellen tuossa haarukassa. Huiputekijoille sitten se 2 400€.
metsurimoto:
”Jatka vain AC nuo ovat päivän piristys ja mihinkä vielä päädytäänkin ….;-) ”Paljon on menty minun mielestä päivän piristyksissä alamäkeen, en tiedä sitten että valitettavastiko…vai miten päin tähän suhtautuisi.
Pitkään aikaan ei ole edes saatu luettavaksi sitä ”tutkimusta”, missä Anton tutkijakavereineen oli päätellyt miten varusmiesten allergioiden määrät kasvavat samassa suhteessa hirvimäärän kanssa (tms.). On nämä ydinhabitaatitkin aika vahvoja suorituksia, noin niiku noinkin kokeneelta tutkijalta lohkaistuna.
Samoin ne luston paksuudet prosentteineen oli hauskoja. Ja monet monet muut.
Niissä oli sitä jotain, voi niitä aikoja! 😉
Stihl 192 C (muistaakseni tuo numero) on ollut vähäisessä käytössä n 5 vuotta ja tyytyväinen olen ollut. Yksi pikakorkki hajosi, mutta muuten ilman mitään huoltoja, perusteellinen puhdistus silloin tällöin. Rankahommissa nimenomaan ollut mukana ehkä viikon verran vuosittain. Menee sillä isommatkin puut poikki, eipä silti.
Vähän lelumaiselta se aluksi tuntui keveytensä ansiosta, mutta on se iso etu kun tarvittaessa saa hankalassa kohdassa yhdellä kädellä sahattua (ei kai ihan turvallista). Jos nyt hakemalla jotain moitittavaa etsisi niin se bensatankki saisi olla vaikka 2 dl isompi.
Juuri noin kuten Puuntakunen kirjoittaa, velaksi eletään edelleen ja rahat on kaiken kaikkiaan tiukassa. Tämä hirviasia onkin ollut, kuulemani mukaan, budjettineuvottelujen kiistellyssä keskiössä. Eikä suotta, onhan vastakkain ”herrojen harrastukset” ja kokonainen kansantalous.
Raha luo raameja, joten otetaan sama lukuina.
Menoja yht. 53,9 miljardia
Sos. + terveys -ministeriö: 12,8 miljardia
Opetusministeriö: 6,6 miljardia
Maa- ja metsätalous: 2,6 miljardia. JOSTA Metsänhoito, perusparannus, pienpuu-energia… 0,08 miljardia. (Oletan että hirvivahinkojen korvaus kuuluu tähän menoluokkaan)
Varojen suuntaamisen kannalta ollaan hirviasian kanssa siis kuuminta hottia, puuhastellaan valtiontalouden kannalta aivan keskeisessä menoluokassa. Vuonna 2013 hirvivahinkoja korvattiin 1,2 miljoonaa.
Laskekaa tarkemmin, mutta se on kokoluokkaa
0,000002 % kokonaisbudjetista.Siinä ”herrat harrastuksineen” vapisee kun menoluokkia miettivät!
2 typoa korjattu
Tällä kertaa unohdit kirjoittaa, että kerrannaisvaikutukset ovat satoja miljardeja euroja…;) Ja sen, että hirvet on merkittävin syy Euroalueen talouskurjimukseen. Koko myyräasiakin on sulta jotenkin jäänyt paitsioon ja varsinkin myyrien määrän yhteys hirvituhoihin.
Joka tapauksessa on veronmaksajan näkökulmasta ilahduttavaa huomata, että hirvivahingoista käsineet haluavat säästää vähäisiä verorahoja, ja ovat hakematta korvauksia. Tai sitten niillä on jotain suhteellisuuden tajua…
Minulle joskus neuvottiin, että tukkimiehentäin takia ei kannattaisi ihan nopeinta mahdollista aikataulua pitää. Nuo heinittymiset ym. on taas kerran se kolikon toinen puoli.
Oheisen linkin mukaan tukkimiehentäin riski olisi jopa 2-5 vuotta, niin kauan en sentään itse ole malttanut odotella -yhden kesän olen korkeintaan jättänyt väliin hakkuutaähteiden kuivumista odotellen. Eikä ole pahempia ongelmia iselle sattunut, melkein aina on kelpo taimikko synytynyt.
http://www.metla.fi/metla/esitteet/teemaesitteet/tukkimiehentai-heiskanen.pdf
Lisäys:
Vielä vähän laajemmin tutkittua tietoa tukkimiehentäi-ongelman kannalta katsottuna.